Asiantuntijajutut

Saksan korjausvelka kuriin EU:n rahoituspaketeilla

Teksti: Jan Feller, toimitusjohtaja, Saksalais-Suomalainen Kauppakamari

Kuva: Friedrich von der Hagen, Saksalais-Suomalainen Kauppakamari

 

Jan Feller on Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin toimitusjohtaja. Saksa on Suomen tavaraviennin suurin markkina, ja yli 80 % Suomen viennistä Saksaan kulkee Kauppakamarin 650 jäsenyrityksen kautta.

 

Miljoonat talot ja asunnot Saksassa on ilmastoitava, lämmitysjärjestelmät on uusittava sekä varustettava ympäristöstandardien mukaisesti. Omistajille ja vuokralaisille tämä tarkoittaa isoja investointeja. Lisäksi Saksassa on pula osaajista ja innovatiivista konsepteista. Tämä avaa suomalaisyrityksille merkittävän markkinan, eikä pelkästään Saksassa.

 

Euroopassa kaikkien rakennusten täytyy saavuttaa vuoteen 2030 mennessä vähintään EU:n tehokkuusstandardi F. Tämä tarkoittaa, että kunnostettavia rakennuksia on yhteensä vähintään 35 miljoonaa. Kustannuksia korjauksista syntyy arvioiden mukaan noin 275 miljardia euroa.

Vuoteen 2050 mennessä koko Euroopan rakennuskannan pitäisi olla ilmastoneutraali. Tavoitteen saavuttamiseksi olisi kunnostettava seuraavan 29 vuoden aikana päivittäin noin 19 000 kotia eri puolilla EU:ta. Tehtävä on verrattavissa Euroopan jälleenrakentamiseen toisen maailmansodan jälkeen.

EU:n komission luonnos ilmastoneutraalista rakennuskannasta tiivistyy ”Worst first” -toimintasuunnitelmaan. Luonnoksen mukaan jäsenmaat velvoitettaisiin panemaan täytäntöön rakennuksille vähimmäisstandardit (Minimum Energy Performance Standards tai lyhennettynä MEPS). Tällaisia Green Deal -strategiaan pohjautuiva laatuluokkia on käytössä jo Isossa-Britanniassa ja Hollannissa. Ideana on panostaa kaikissa EU-jäsenmaissa niihin 15 prosenttiin rakennuksista, jotka ovat kaikkein heikoimmassa kunnossa.

Jäsenvaltioiden on pian päätettävä, mitä toimia tarvitaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Ensimmäinen haaste on luokitusjärjestelmän yhtenäistäminen: Saksassa se vaihtelee A+:sta H:hen, EU:ssa A:sta G:hen. Ja se, mikä edustaa E-tasoa yhdessä maassa, voi olla juuri ja juuri F-tasoa toisessa maassa.

 

Saksa seuraa EU:n linjaa

Saksassa on noin 19,3 miljoonaa asuinrakennusta, joista lähes kolmannes kuuluu hyötysuhdeluokkiin G tai H. Rakennuskanta on vanhaa, seinät ovat eristämättömät ja yksinkertaiset ikkunalasit vuotavat niin, että niihin muodostuu kylmällä säällä kuurankukkia. Yli puolet kiinteistöistä on rakennettu ennen vuotta 1977, ennen ensimmäisen lämmöneristysasetuksen voimaantuloa. Noin 30 prosenttia lähes neljästä miljardista asuinneliömetristä on hyötysuhdeluokissa D–H.

Rakennusvelka on muodostunut vuosikymmenten aikana, sillä Saksalle tyypilliset asuntoyhtiöt (Wohneigentümergemeinschaft, WEG) ovat jättäneet remontit tekemättä. Esimerkiksi Baden-Württembergin osavaltion energiaviraston mukaan noin 70 prosenttia kaikista WEG-rakennuksista on pääosin remontoimattomia. Myös julkiselle sektorille on kertynyt valtava remonttivelka: poliisiasemat ja koulut, sairaalat, urheiluhallit tai oopperatalot vaativat energiasaneerausta.

Tilannetta kuvaa hyvin se, että rakennuskannan lämmitystekniikka perustuu kaasuun ja öljyyn: Puolet Saksan asunnoista lämpenee kaasulla, sillä maassa on noin 10,5 miljoonaa kaasukattilaa. Lisäksi Saksassa on noin kuusi miljoonaa öljykattilaa. Laitteet ovat keskimäärin 17 vuotta vanhoja.

 

175 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä

Saksan tilastoviranomaisen mukaan rakennusala työllistää 2,5 miljoonaa henkilöä. Alan investoinnit ylittivät 482 miljardia euroa vuonna 2021, kun summa oli vielä vuonna 2019 noin 374 miljardia. Tästä asuntorakentamisen liikevaihto oli vuonna 2020 noin 54,3 miljardia euroa. Asuntoihin liittyvästä rakennustoiminnasta 31 prosenttia liittyi uudiskohteisiin ja 69 prosenttia vanhojen rakennusten saneerauksiin.

Boston Consultin Groupin mukaan perusteellisesti remontoitavien asuntojen määrän täytyy lähes kaksinkertaistua joka vuosi. Lukumäärä pitäisi toisin sanoen kasvaa noin 400 000 asunnosta vuodessa lähes 800 000 asuntoon vuoteen 2030 mennessä. Siihen mennessä lämpöpumppuja pitäisi olla käytössä kuusi miljoonaa, kun niiden lukumäärä on tällä hetkellä miljoona. Lisäksi kaukolämpöliittymien määrän pitäisi kaksinkertaistua kahteen miljoonaan.

Pelkästään näiden lukujen perusteella asiantuntijat arvioivat lisärahoitustarpeen olevan noin 175 miljardia euroa. Summa on niin valtava, että sitä voi verrata vain kolmen vuosikymmenen takaiseen Itä-Saksan jälleenrakennukseen.

Saksan hallitusohjelmassa onkin nyt listattu joukko tavoitteita korjausvelan parantamiseen, suunnitteilla on esimerkiksi varustaa "kaikki sopivat kattopinnat" aurinkopaneeleilla. Tämän lisäksi Saksan hallitus haluaisi kohdistaa rahoitusohjelmat uudelleen suosimalla "toimenpiteitä, jotka ovat avoimia kaikille teknologioille" ja etenkin "säästettyyn hiilidioksiditonniin perustuen". Sanamuoto viittaa siihen, että painopisteet ovat siirtymässä: tehokkuuteen keskittymisestä, eristämistä hinnalla millä hyvänsä, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä edistyksen uudeksi mittapuuksi. Tämä tukee myös älyratkaisujen käyttöä, joita on kehitetty Suomessa viime aikoina.

Vuodesta 2025 alkaen jokainen uusi lämmitysjärjestelmä tulee toimimaan 65-prosenttisesti uusiutuvalla energialla. Rakennusalan valtiosihteeri Sören Bartol on vihjannut, että öljykattilat voitaisiin myös kieltää jo ennen vuotta 2026.

 

Uusiutuvan energian käyttö nousussa

Uusia asuinrakennuksia suunnitellessaan, rakentajat luottavat Saksassa merkittävästi enemmän uusiutuviin energialähteisiin pääenergialähteenä. Tammi-marraskuussa 2021 kaksi kolmasosaa 118 000 uudisasuntokohteesta lämmitettiin ensisijaisesti uusiutuvalla energialla. Edellisen vuoden vastaavana aikana osuus oli vielä 57 prosenttia, kertoo Saksan tilastoviranomainen.

Uusiutuvia energialähteitä käytetään entistä useammin veden lämmittämiseen: näin oli 69 prosentissa uudisasunnoista tammi-marraskuussa 2021. Tällöin rakennuttajat panostavat etenkin maalämpöön, jota hyödynnetään lämpöpumppujen avulla. Käytössä on myös aurinkolämpöenergiaa tai biomassaa. Samalla niin kutsuttujen perinteisten energialähteiden käyttö on alkanut vähetä.

 

Kotitalouksien energiankulutus on kasvanut

Energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden osalta sen sijaan on havaittavissa vain vähäistä kehitystä. Erilaisia järjestelmiä käytetään energiastandardin lakisääteisten vaatimusten täyttämiseksi. Esimerkiksi tammi-marraskuussa hyväksytyistä saneerattavista asuinrakennuksista noin kolmanneksella pitäisi olla lämmön talteenottomahdollisuus.

Asuinrakennusten energiansäästöllä on suuri vaikutus – merkittävä osa kotitalouksien energiankulutuksesta kuluu asumiseen. Vuonna 2019 kotitaloudet kuluttivat lämpötilakorjattuna 722 miljardia kilowattituntia, mikä on 7,3 % enemmän kuin vuonna 2010. Kasvu johtuu pääosin lisääntyneestä lämpöenergiankulutuksesta (+7,4 % verrattuna vuoteen 2010).

Taloustieteilijät puhuvat rebound-ilmiöstä: energian käyttö on muuttumassa huolimattomammaksi ja kehitys hiipuu. Niin kauan kuin hinnat ovat alhaiset, käyttäjät jättävät ne huomiotta. Tämä kuitenkin todennäköisesti muuttuu äkillisesti, kun hinnat nousevat. Saksalainenhan on tunnetusti säästeliäs ja optimoi kustannuksia aina kun se mahdollista.

 

Insinööreistä on huutava pula

Energiatehokkaaseen rakentamiseen ja korjausrakentamiseen korvamerkityt summat ovat jo viisinkertaistuneet vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna. Vuodesta 2010 vuoteen 2018 Saksassa energiasaneeraukseen on virrannut jo yli 350 miljardia euroa.

Vuoden 2021 aikana varoja on lisätty massiivisesti, mikä näkyy alueellisten toimijoiden ponnisteluissa. Berliini tukee eristykseen liittyviä uudistustöitä 20 prosentilla, aurinkolämpöjärjestelmän asennusta 30 prosentilla ja lämpöpumpun asennusta 35 prosentilla tai jopa 45 prosentilla, jos öljylämmitysjärjestelmä vaihdetaan.

Saksan hallitus lyö tähän päälle vielä viisi prosenttia, jos energiakonsultti laatii yksilöidyn remonttiaikataulun – ja asiantuntijan palkkiosta puolestaan 80 prosenttia voi saada kompensoitua.

Remonttihaluisen asunnonomistajan ongelmana on tällä hetkellä, että lämmitysratkaisuja ei oikein ole tarjolla ja osaavaa työvoimaa on vaikea löytää. Pulaa on sähköasentajista ja laitosmekaanikoista, ilmanvaihtojärjestelmien sekä aurinkosähköjärjestelmien asiantuntijoista – kestää jopa neljä kuukautta, ennen kuin pätevältä asentajalta löytyy aikaa.

Jos remontointiaste haluttaisiin kaksinkertaistaa tarvittavaan kahteen prosenttiin, rakennusalalla on noin 350 000 työntekijän vaje. Ironista on, että alan koulutuslaitokset valittavat, etteivät he pysty täyttämään kaikkia koulutuspaikkoja. Valmistuneiden määrä on laskenut jo vuosia ja keskeyttämisprosentti korkea.

Myös monesta materiaalista on huutava pula: eristyslevyistä, putkista, sähkötarvikkeista, jopa nk. normaaleista rakennusmateriaaleista, kuten puutavarasta ja silikonista. Münchenin taloustutkimuslaitos Ifo varoittaa "historiallisista pullonkauloista", jotka ovat olleet kehittymässä koronapandemian alusta saakka alihankkijoiden toimitusvaikeuksista johtuen.

 

Kuntien suunnitelmat avainasemassa

Hallituksen ohjelmat antavat mahdollisuuden rahoitukseen, mutta Saksan haaste on saada kotitaloudet lämmityksen suhteen oma-aloitteisiksi. Siksi kuntien on järkevää kehittää strategioita, kuinka kokonaisille kaupunginosille voidaan syöttää esimerkiksi vihreää energiaa.

Saksassa kun ollaan, jokaisella paikkakunnalla on erilaiset vaatimukset ja tarpeet: teolliset metropolit kehittävät kaukolämpöverkkoja, rannikkokaupungit käyttävät tuulipuistoja. Ja maaseudun kaupungit ja kylät ovat riippuvaisia biokaasulaitoksista. Hallituksen energiapolitiikalla on kauaskantoiset vaikutukset, kun soppaan heitetään Ukrainan sodasta johtuva kaasutoimitusten vaarantuminen.

Tähän mennessä kuntatasolla on vain muutamia edelläkävijöitä, jotka panostavat smart city -konsepteihin ja uudenlaiseen energian- ja lämmönjakeluun. Esimerkiksi Münchenin tavoitteena on kehittää alueen geotermistä lämmöntuotantoa ja energiaa vuoteen 2040 mennessä. Myös Rostockissa juuri kokeilussa oleva lämmönvaraustekniikka kertoo Hansakaupungin ilmastonsuojelun uusista tuulista.

 

Suomalaista avainosaamista Saksaan

Jo vuoden 2014 lopulla Saksalais-Suomalainen Kauppakamari alkoi korostaa digitalisaatiota maiden välisten taloussuhteiden pääpainopisteenä. Suomen digitaalitalouden erinomaisen lähtöaseman ja Saksan talouden kehittämistarpeiden pohjalta perustettiin Kauppakamarin aloitteesta vuonna 2016 saksalais-suomalainen digikumppanuus. Hankkeen toinen ohjelma toteutettiin vuosina 2019-2020, ja sen painopistealue oli ”Smart Building”. Ohjelmaan osallistui yhteensä kahdeksan suomalaisyritystä älykkään rakentamisen alalta.

Suomalaisilla alan yrityksillä on tarjolla kilpailukykyisiä innovaatioita, mikä lupaa suuria synergiaetuja erityisesti saksalaisten pk-yritysten kanssa yhteistyötä tehdessä.

Ja kuten edellä on todettu, Saksassa on pulaa osaajista ja materiaaleista sekä luotettavista liikekumppaneista. Jos alan yritys Suomessa suunnittelee vientiä ulkomaille, niin nyt kannattaa suunnata Saksaan.

Takaisin edelliselle sivulle