Asiantuntijajutut

Resurssiviisaus infrarakentamisessa – uusia alkuja

Teksti: Riina Känkänen, liiketoimintapäällikkö, Ramboll
Kuvat: Ramboll

Maa-aineksia käytetään vuosittain noin sata miljoonaa tonnia infrastruktuurin ja muun rakentamisen tarpeisiin. Tonnimääräisesti laskettuna maa-ainesten kulutus on yli 50 prosenttia Suomen talouden luonnonvarojen kokonaiskulutuksesta. Resurssiviisaiden ratkaisujen pohjaksi tarvitaan tarkempaa tietoa rakentamisen päästöistä. Myös uudet innovaatiot ovat tervetulleita.

Miltähän maamme infrarakentaminen näyttäisi, jos resurssiviisain vaihtoehto olisi ensisijainen? Siis sellainen vaihtoehto, jossa erilaisia rakentamiseen tarvittavia resursseja – raaka-aineita, energiaa, tuotteita, tilaa ja aikaa olisi käytetty harkitusti ja kustannustehokkaasti sekä hyvinvointia ja kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Rakentamisen tulee luonnollisesti olla harkittua ja suunnitelmallista, mutta resurssiviisauden ja vähäpäästöisyydenosalta käytäntö on usein vielä päinvastainen.

Valtaosa rakentamisen jätteistä on mineraalijätettä, eli erilaisia maa-aineksia. Suomessa muodostuu vuosittain miljoonia tonneja maarakentamiseen soveltuvia uusiomateriaaleja, mutta niitä käytetään vuosittain vain noin neljä miljoonaa tonnia. Nykyinen tilanne johtuu osittain siitä, ettei luonnonvaroihimme ole suhtauduttu niukkuutena. Rakentamisessa muodostuvia kaivumaita viedään kymmenien kilometrien päähän maankaatopaikoille ja tilalle tuodaan luonnosta maa- ja kiviaineksia. Suuret massamäärät ja pitkät kuljetukset lisäävät liikenteen päästöjä ja muita haittoja.

Rakennettavuudeltaan hyvälaatuisia maa- aineksia käytetään kohteisiin, joihin sopisivat myös kantavuudeltaan heikot kaivumaat, kuten savimaat ja ruopatut pohjasedimentit. Uusilla vaihtoehtoisilla materiaaleilla olisi jopa 90 prosenttia pienempi hiilijalanjälki kuin perinteisillä, mutta uudet materiaalit eivät päädy suunnitelmiin.

Potentiaali infrarakentamisessa hyödyntämättä

Kaupungit, kunnat ja monet rakennusalan toimijat ovat asettaneet kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita, ja osa tavoittelee hiilineutraalisuutta jo vuonna 2030. Rakennetun ympäristön rooli on ilmeinen: Suomessa rakennettu ympäristö vastaa 38 prosenttia maamme kasvihuonepäästöistä ja 35 prosenttia energiankulutuksesta.

Rakennettu ympäristö muodostaa myös yli 80 prosenttia kansallisvarallisuudestamme ja 15 prosenttia bruttokansantuotteestamme. Maailmanlaajuisesti rakennusala käyttää noin 40 prosenttia maailman raaka-aineista ja aiheuttaa kolmasosan kasvihuonekaasupäästöistä.

Resurssiviisaus liittyy oleellisesti päästöjen vähentämiseen. Resurssiviisaalla toimintatavalla edistetään hyvinvointia samalla kun vähennetään luonnonvarojen ja materiaalien kulutusta sekäpäästöjä ja muita haitallisia vaikutuksia ihmiselle ja ympäristölle. Resurssiviisaan suunnittelun ansiosta infrahankkeissa on onnistuttu säästämään jopa puolet hankkeen toteuttamisen päästöistä ja neljännes hankkeen kustannuksista. Konkreettisia esimerkkihankkeita löytyy jo useita.

Mikä tässä sitten on merkittävää? Ensinnäkin resurssiviisaalla infrarakentamisella voitaisiin aikaan saada välittömiä päästövähennyksiä jo pelkästään toimintamalleja ja totuttuja käytäntöjä muuttamalla. Toiseksi, tämä potentiaali on vielä pääosin hyödyntämättä. Rakennetun ympäristön päästöjen vähentämisessä on panostettu toimenpiteisiin, joista monet realisoituvat vasta pitkällä tulevaisuudessa. Rakentamisen osalta huomio on kiinnittynyt talonrakentamiseen ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen.

Uusien rakennusten kohdalla on jo havaittu, että energiatehokkuuden parantuessa ja käytönaikaisen kulutuksenpudotessa rakennusmateriaalien osuus voi olla jopa yli puoletrakennuksen koko elinkaaren aikaisista päästöistä. Sama suuntaus on nähtävissä myös infrastruktuurin kohdalla liikenteen energiatehokkuuden parantuessa.

Resurssiviisaus edellyttää innovaatioita

Hankkeiden suunnittelua ja toteutusta sekä materiaalien käyttöä täytyy muuttaa kokonaisvaltaisesti. Rakenteista purettava materiaali, kaivumaat ja teollisuuden sivuvirrat pitää pystyä hyödyntämään. Samoin rakennusmateriaaleissa ja tuotteissa on pyrittävä valitsemaan ensisijaisesti uusiomateriaaleja ja vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja.

Infrarakentamisen resurssiviisaus pitäisi myös ymmärtää pelkkää resurssitehokkuutta kokonaisvaltaisemmin. Esimerkiksi maankäytön, asumisen ja liikenteen kokonaisuus on tärkeä rakennetun ympäristön päästöjen vähentämiseksi, mutta myösinfran resurssiviisaudelle. Panostukset raideliikenteeseen tukevat sekä taloutta, hyvinvointia että ilmastotavoitteita. Olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen parantaa kaupunkirakenteen energiatehokkuutta, säästää luonnonvaroja ja hiilinieluja sekä luo edellytyksiä erilaisille kiertotalousratkaisuille, kuten materiaalien ja tuotannon sivuvirtojen hyödyntämiselle.

Resurssiviisaiden ratkaisujen pohjaksi tarvitaan tietoarakentamisen päästöistä. Infrarakentamisen päästöt voidaan jo varsin luotettavasti laskea tarkemmassa suunnittelussa, mutta tietoa on tuotettava jo yleispiirteiseen suunnitteluun, jossa muodostetaan raamit infrarakentamisen kestävyydelle ja tehdäänpäätöksiä muun muassa hankkeiden linjauksista. Huomio täytyisi kiinnittää myös alueiden pohjarakennus- ja pohjanvahvistusratkaisuihin, jotka voivat kattaa jopa 90 prosenttia rakentamisen päästöistä.

Tarve kestävälle muutokselle on tällä hetkellä entistä akuutimpi. Muutos edellyttää kaikilta toimijoilta uudenlaista ajattelua ja yhteistyötä sekä kykyä haastaa totuttuja käytäntöjä. Rakentaminen on panostusta Suomen seuraaviin askeliin. Tarkempi suunnittelu antaa mahdollisuuksia kestäville ratkaisuille, jotka vähentävät myös hankkeiden kustannuksia. Resurssiviisaus tarjoaa erinomaisen alustan myös uusille innovaatioille, jotka edistävät rakennusalan vastuullisuuden ja kilpailukyvyn kehittymistä pitkällä aikavälillä.

Riina Känkänen toimii Ramboll Finlandissa liiketoimintapäällikkönä vastuualueenaan innovaatiot ja kestävä kehitys



Takaisin edelliselle sivulle

Suunnitteluprosessin tehostaminen parametrisella suunnittelu...

Parametrinen suunnittelu on osa nykyaikaisen suunnittelutoimiston työkalupakkia.

Rakentamisen suhdannenäkymät

Inflaatio heiluttaa rakennusalaa, ja esimerkiksi asuntoaloitukset tippuvat vuoden takaises...