Alan nuori osaaja

Alan nuori osaaja - Eero Saleva

Teksti: Jenni Ahola                          
Kuva: Jere Hyppönen / ARFY

Alan nuori osaaja
Eero Saleva
Ikä: 28
Koti: Pohjois-Helsingissä Oulunkylässä
Valmistunut: Aalto-yliopistosta diplomi-insinööriksi vuonna 2023
 

Yleisurheilun ystäville Eero Salevan nimi on varmasti tuttu. Saleva on vuodesta 2017 saakka yltänyt vuosittain Kalevan kisojen mitalisijoille, useimmiten niin 10 000 kuin 5 000 metrin matkoilla. Yhteensä Salevalle on kertynyt SM-mitaleita aikuisten kisoissa jo 16.

Samaan aikaan Saleva on myös opiskellut itsensä diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistosta.

”Ehkä supervoimani työelämässä on se, että pystyn tarvittaessa ottamaan itsestäni kaikki tehot irti, mikä taas tulee urheilun puolelta. Kun pitää tehdä paljon hommia, niin sitten niitä myös tehdään paljon. ”

Tuusulasta lähtöisin oleva Salevan ensimmäinen laji oli suunnistus, jonka harrastamisen hän aloitti kahdeksanvuotiaana.

”Meillä oli Tuusulan Voimaveikoissa hieno porukka, josta myös Euroopan mestari Topi Raitanen on lähtöisin. Tässä joukossa oli hyvä kehittyä urheilijana yläaste- ja lukioaikoina.”

Saleva kertoo olleensa aina kiinnostunut laitteista ja mekaniikasta, joten Mäkelänrinteen urheilulukion jälkeen oli luontaista jatkaa tekniikan puolen korkeakouluopintoihin

Vaikka Saleva sanoo urheilun olleen hänelle aina ykkössijalla oleva kutsumusasia, on hänelle ollut samalla itsestään selvää, että opinnoissa on pärjättävä.

 ”Kotoa on tullut hyvänlaatuista painetta hoitaa kunnialla opinnot. Olen kuitenkin myös ymmärtänyt, että menestys tietyssä asiassa tulee muiden asioiden kustannuksella. Kynttilä palaisi molemmista päistä, jos urheilumenestyksen lisäksi vaatisi itseltään aina huippuarvosanoja koulussa.”

Juoksukoulusta idea erityisalaan

Saleva aloitti opintonsa Aallossa Kone- ja rakennustekniikan kandidaattiohjelmassa vuonna 2016. Opiskeluajan parhaina puolina hän pitää vapautta ja opintojen monialaisuutta.

”Oli hienoa, kun opintoja ei tarvinnut rajata esimerkiksi pelkästään rakennuspuolen aiheisiin, vaan pystyi opiskelemaan monipuolisesti ja laajentamaan omaa näkökulmaa.”

Saleva kertoo osallistuneensa teekkarina esimerkiksi joihinkin killan tapahtumiin, mutta urheilun viedessä suuren osan ajasta jäi opiskelutoimintaan osallistuminen pakostakin melko vähäiseksi.

”Onneksi verkostoitumista voi tehdä muuallakin, ja toki myös myöhemmin jo työelämään siirryttyä.”

Vaikka konetekniikka kiinnosti Salevaa opintojen alussa rakennusalaa enemmän, suunta muuttui, kun Saleva kolmannen vuoden opiskelijana pääsi Vahaselle kesätöihin rakennuspiirtäjäksi.

”Ensimmäisen kesän aikana AutoCAD tuli hyvin tutuksi, kun piirtelin muun muassa pysäköintitalon jälkijännitettyjä palkkeja ja laattoja. CAD-piirtäminen on hyvä perustaito, ja kokemus siitä arvokasta. Syksyllä siirryin tuntitöihin ja enemmän tietomallinnuspuolen tehtäviin.”

Kesätöiden aikana Saleva voitti ensimmäisen aikuisten suomenmestaruutensa, jonka jälkeen Vahanen teki urheilijayhteistyösopimuksen Salevan kanssa. Saleva ryhtyi sopimuksen mukaan vetämään Vahasen juoksukoulua.

”Juoksukoulun kautta pääsin tapaamaan rakennusalan osaajia eri toiminnoistamme kuin myös asiakkaitamme, mikä antoi varsin laajan kuvan alasta. Koulussa myös Vahasen rakennusfysiikan osaajat tulivat tutuksi, ja vaikutti siltä, että heillä oli töissä kivaa.”

Toiveena vakaa työ

Myöhemmin Saleva alkoi etsiä diplomityönsä aihetta juuri rakennusfysiikan puolelta. Rakennusfysiikan osaajiin tutustumisen lisäksi ratkaisuun vaikutti myös pohdinta alan työtilanteesta. Korona-aikana kävi selväksi, millaiset projektit jatkuivat notkahduksesta huolimatta.

”Puolison aineopettajan opinnot saivat ymmärtämään, että tulevaisuuden asuinpaikka ei välttämättä ole PK-seudulla, jossa on tarjolla isompien toimijoiden pestejä. Korjauspuolelle tai kuntotutkimuksiin suuntautuessa töitä kuitenkin mahdollisesti riittäisi laskusuhdanteesta huolimatta pienemmilläkin paikkakunnilla.”

Työt Vahasella olivat fuusion myötä siirtyneet AFRYlle, kun Saleva tiedusteli mahdollisuutta siirtyä yrityksen sisällä rakennusfysiikan puolelle, ja tehdä tällä puolella diplomityönsä.

”Asia konkretisoitui pian kyselyni jälkeen. AFRYn oli mukana tekemässä Ympäristöministeriölle selvitystä sisälämpötilan laskun vaikutuksesta pientalojen yläpohjarakenteiden homehtumisriskiin, ja pystyin työstämään samasta aiheesta myös lopputyöni.”

Viime kesänä valmistuneen Salevan työ rakentui 20 viikon pituisille olosuhdemittauksille, jotka tehtiin kuudessa puurunkoisessa pientalossa.

”Mittausten perusteella pystyttiin valitsemaan reunaehdot laskennallisille viiden vuoden pituisille tarkasteluille sekä arvioimaan laskennan luotettavuutta.”

Joustavuus kaksoisuran mahdollistajana

Saleva pääsi viime kesänä myös esittelemään AFRYn Pauli Sekin kanssa tehtyä puuelementtikaton kosteusteknistä toimivuutta koskevaa työtä alan kansainvälisessä konferenssissa Tanskassa.

”Olihan seminaarissa esiintyminen paha paikka, jopa ennen oman DI-työn esittelyä. Mutta koen, että kun tällainen tilaisuus tulee vastaan, on siihen etenkin nuorena tekijänä tartuttava.”

Samalla Saleva sanoo myös arvostavansa sitä, että työnantaja tarjoaa nuorille tekijöille näytönpaikkoja. AFRYä hän kiittelee myös joustavuudesta, jota ilman kaksoisura ei olisi ollut mahdollinen.

Saleva ei osaa sanoa vielä pidemmän ajan suunnitelmistaan rakennusfysiikan puolella. Sen sijaan seuraavat askeleet urheilu-uralla ovat selkeitä.

”Olen tehnyt päätöksen siitä, että panostan ensi vuoden vielä ratamatkoille, jonka jälkeen suunnitelmissa on kokeilla maratonia.”

Takaisin edelliselle sivulle