Lakiklinikka

Kiertotalouden lakiympäristön tärkeimmät muutokset

Teksti: Ella Lahtinen, kestävän kehityksen asiantuntija, Green Building Council Finland

Kuva: Jukka Alasaari

 

Ilmasto- ja luontotavoitteet vaikuttavat lakiympäristön muutokseen useissa erilaisissa lainsäädäntökokonaisuuksissa, joilla rakentamista ohjataan kiertotalouteen valtion ja EU:n tasolla. Useat näistä säädöksistä ovat juuri uudistusprosessissa. Sääntelymuutokset vaikuttavat olemassa olevaan toimintaan, mutta niiden kautta voi havainnoida myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. 

 

Rakentamisen lakiuudistukset

Rakentamislaiksi lausuntojen jälkeen muutetussa KRL-uudistuksen luonnoksessa kiertotalous on selvimmin esillä rakennus- ja purkumateriaaliselvitystä (194§) ja elinkaariominaisuuksia käsittelevissä pykälissä (207§). Rakennus- ja purkumateriaaliselvitys on esitetty pakolliseksi rakentamis- tai purkamislupaa haettaessa. Tämä parantaisi olennaisesti tietoa rakennetussa ympäristössä käytössä olevista materiaaleista ja helpottaisi osaltaan materiaalikierron toteutumista.

Lain perusteella annetaan asetuksenantovaltuudet materiaaliselosteesta, joka on kiertotalouden vaatiman tiedon kerääntymisen kannalta oleellinen työkalu etenkin rakennusten korjaus- ja purkuvaiheessa. Ehdotuksessa esitetään myös, että rakennuksen olisi oltava purettavissa ja uudelleen käytettävissä joko rakenneosina tai materiaaleina. Tämä voisi osaltaan parantaa materiaalikiertoa rakennetussa ympäristössä, mutta vaikutukset näkyisivät vasta tämän hetken uudisrakennusten elinkaaren päättyessä eli kymmenien vuosien päästä.

Rakennustuoteasetuksen (Construction Product Regulation, CPR) päivitys kuuluu komission 30.3.2022 julkaisemaan kiertotalouspaketin ehdotukseen. Päivityksen kaksi päätavoitetta ovat toimivat rakennustuotteiden sisämarkkinat sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän, erityisesti modernin, resurssitehokkaan ja kilpailukykyisen talouden tavoitteiden edistäminen.

Ehdotuksen mukaan rakennustuoteasetuksessa annettaisiin selvempi määritelmä uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden soveltamisalasta, esitettäisiin rakennustuotteille ympäristöllisiä, toiminnallisia ja turvallisuusvaatimuksia sekä tuoteperheille yleisiä kestävyysvaatimuksia. Valmistajat velvoitettaisiin toimittamaan uusi vaatimustenmukaisuusilmoitus. Päivitys on tätä kirjoittaessa lausuntokierroksella.

World Green Building Council julkaisi EU:n rakentamislainsäädäntöä koskevan Whole Life Carbon Policy Roadmap -tavoiteohjelman. Sen tavoitteena on varmistaa, että rakentamislainsäädäntö on linjassa EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden kanssa, ja toisaalta varmistaa, että rakennetun ympäristön toimijoilla on aito mahdollisuus toteuttaa nämä tavoitteet. Tiekartta on jaettu neljään reittiin, joista Jätteet ja kiertotalous-reitissä johdetaan rakennettu ympäristö resurssitehokkuuden kautta kohti kiertotalousjärjestelmää.

 

Jätelainsäädännön vaikutus rakentamiseen

Jätelainsäädännön päivitys saatiin päätökseen kesällä 2021, ja siihen liittyvät asetukset hyväksyttiin 18.11.2021. Lakia täydentävässä asetuksessa (978/2021) on määrätty (25§), että käyttökelpoiset rakennusosat ja -materiaalit otetaan talteen ja käytetään uudelleen. Lisäksi siinä on ohjeistettu, että toiminnassa syntyy mahdollisimman vähän ja mahdollisimman haitatonta rakennus- ja purkujätettä. Asetuksessa on myös nykyistä laajemmat ja tiukemmin muotoillut rakennus- ja purkujätteen erilliskeräysvelvoitteet, jotka tulevat voimaan 1.7.2022. Velvoitteet vaikuttavat suoraan työmaiden arkeen, joten niihin on syytä perehtyä viimeistään nyt.

Erilliskeräysvelvoitteet on asetettu nyt yhteensä yhdelletoista jätejakeelle (26§), joista uusia ovat asfaltti-, mineraalivilla- sekä bitumi- ja kattohuopajätteet. Ne on toimitettava käsittelyyn, jossa mahdollisimman suuri osa jätteestä voidaan valmistella uudelleenkäyttöön tai muutoin kierrättää tai hyödyntää materiaalina mahdollisimman korkealaatuisesti. Jäteasetuksessa asetetaan myös uusia erilliskeräysvaatimuksia kiinteistöille.

Kierrätyksestä kiertotalouteen -otsikoitu − valtakunnallisella jätesuunnitelmalla vuoteen 2027 − tavoitellaan luonnonvarojen säästämistä, ilmastonmuutoksen hillitsemistä, kiertotalouden edistämistä, toimivia kierrätysmarkkinoita sekä uusia työpaikkoja.

Rakentamisen jätteille tavoitellaan jätemäärän vähenemistä, materiaalihyödyntämisasteen nostamista 70 prosenttiin ja jätteiden hyödyntämisen lisäämistä. Esitetyt toimenpiteet koskevat erityisesti maa-aineksia, muovimateriaaleja, purkumateriaaleja, rakennusten elinkaariominaisuuksia ja purkamisen tekniikoiden kehitystä.

Lisäksi sääntelyä, koulutusta ja digitaalisia työkaluja uudistetaan tukemaan näitä tavoitteita. Suunnitelmassa on esitetty toimenpiteenä myös aktiivinen vaikuttaminen rakennustuoteasetuksen päivitykseen.

 

Vapaaehtoisilla sopimuksilla iso vaikutus

Säädösten lisäksi toiminnan muutosta ajavat myös kuluttajien tarpeiden ja kulttuurin muuttuminen. Siksi lainsäädännön vaatiman minimitason ylittävät vapaaehtoiset toimet ovat tarpeellisia jo nyt.

Lain vaatiman vähimmäistason ylittävä vapaaehtoinen toiminta on ensiarvoisen tärkeää kiertotalouden edistämiseksi. Vihreä siirtymä etenee parhaiten vapaaehtoisilla sopimuksilla, kuten Green deal -sopimuksilla. Julkiset sitoumukset viestivät vakavasta suhtautumisesta sekä siitä, että organisaatio tahtoo kirittää toimialansa hiilineutraaliutta. Tavoitteet, välitavoitteet ja harkitut toimenpiteet osoittavat aitoa halua ja vahvistavat sidosryhmien luottamusta. Julkiset sitoumukset edellyttävät myös avointa ja johdonmukaista viestintää tavoitteiden saavuttamisesta. 

Rakennusalalla on kolme kansallista Green deal -sopimusta, jotka kattavat kestävän purkamisen, rakentamisen muovit sekä päästöttömät työmaat. Sopimuksiin on tähän mennessä sitoutunut 33 toimijaa. Sopimusten tavoitteena on lisätä purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä kannustamalla kiinteistöomistajia ja rakennuttajia laatimaan purkukartoitus, lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttö työmailla sekä saada rakentamisen toimitusketjun ja rakentamisen kalvomuovit kiertoon.

Kiertotalousnäkökulmat tulevat myös tiiviimmin osaksi kahdenvälisiä sopimuksia. Kiertotalouden elementtejä on jo esimerkiksi urakkasopimuksissa, urakkaketjuja koskevissa sopimuksissa ja kiinteistön käyttöön liittyvien sopimusten Green lease -lausekkeissa. Kiertotalouteen liittyy usein erilaisia sopimusverkostoja, joissa eri osatekijöiden merkitys korostuu. Riskienjaon kannalta on tärkeää pohtia, mitä sopimuksiin sisällytetään, jotta sopimuksella päästään tavoiteltuun tulokseen. 

Takaisin edelliselle sivulle