Henkilöjutut

Yrjö Matikainen -tunnustuspalkinnon voittanut Ilkka Vilonen: Siltasuunnittelijalta vaaditaan kärsivällisyyttä

Teksti: Henriikka Hellström
Kuva: Mirkku Merimaa

Ilkka Vilonen

Kotoisin: Jo 3. polven tamperelainen

Asun Tampereen Annalassa omakotitalossa

Perhe: Vaimo, neljä lasta ja yhdeksän lastenlasta

Harrastukset: Mm. kevyt lenkkeily ja kävely, kuntosali ja aiemmin seniorijääkiekkoilu sekä matkat etenkin Välimeren maihin
 

URASTEPIT

Valmistunut diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta 1980, pääaineena talonrakennustekniikka ja tekniikan lisensiaatiksi vuonna 2006

Työhistoria V. 2000 alkaen Ramboll Finland Oy:ssa (SCC Viatek Oy) yksikön päällikkönä, toimiala­johtajana, johtavana asiantuntijana, 1994–2000 Siltatekniikka Oy Viadukt / Viacon Oy:lla toimitus­johtajana, 1992–1994 Tampereen Siltatekniikka Oy:ssa toimitus­johtajana, 1990–1991 Siltatekniikka Oy:ssa toimiston päällikkönä, 1988–1990 Insinööritoimisto A-insinöörit Oy:ssa suunnittelu­päällikkönä ja 1980–1988 siltasuunnittelijana

Mittava elämäntyö siltasuunnittelun ja -konsultoinnin parissa. Tarkka ote työtekoon. Lempeä ohjaustapa nuorempien mentorointiin. Silta-alan huippuosaaja, jonka vaikutuspiiri ulottuu kansainvälisestikin erittäin laajalle.

Siltasuunnittelun saralla upean uran tehnyt Ilkka Vilonen on ollut mukana useissa merkittävissä sillansuunnittelukilpailuissa, kuten tuomariston jäsenenä Helsingin Kruununsillat-hankkeessa Helsingissä ja pääsuunnittelijana sekä tiiminvetäjänä useissa valtakunnallisissa siltakilpailuissa. Ulkomailla hän on osallistunut rakennesuunnitteluun muun muassa Queensferry Crossing -sillassa Skotlannissa ja Hell Vaerness- ratasillassa Norjan Trondheimissa.

Maailmalla riittää näyttäviä siltoja, ja Vilonen katselee niitä tarkoin silmin.

”Isot sillat ovat vaikuttavia, mutta pienimmät usein kauneimpia. Itse tunnen lukkarinrakkautta Edinburghin lähellä sijaitsevaa 3-pylonista, kaksi kilometriä pitkää Queensferry Crossing -siltaa kohtaan. Myös Millaun silta Etelä-Ranskassa säväyttää, koska se kulkee korkealla ja sillan pylonit ovat yli 300-metrisiä. Vaikka insinöörin mieli etsii suuria siltoja, pidän myös Tampereen Hämeen siltaa upeana. Olin itse suunnittelemassa tuon 1920-luvun lopulta olevan holvikaarisillan uusimisen.”

Haastavia töitä on mahtunut yli 42 työvuoden varrelle lukuisia. Viimeaikaisimmista tehtävistä merkittävin on ollut Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen Kannen pääsuunnittelijan rooli, jonka perustukset ja kansirakenteet ovat olleet suunnittelun kannalta erittäin vaativat. Peruskallioon tiukasti porapaaluilla tuetun kannen laajuus on kaksi hehtaaria.

”Kansi muodostuu noin 40 senttiä paksusta tukevasti raudoitetusta laatasta, sitä kantavista 300 pilarista sekä poikki- ja tukipalkeista. Maan alla pilarit jatkuvat paaluina, jotka on porattu yli 30 metrin syvyyteen. Yksittäinen pilari ja paalu voi parhaimmillaan kannatella tuhat tonnia”, Vilonen kertoo.

Tärkeinä saavutuksinaan hän pitää myös erilaisten riskirakenteiden selvitystöitä. Näistä tunnetuimpia ovat Turun vanha, notkahtanut Myllysilta ja muita siltakohteita, joissa on käytetty KA-jännemenetelmää, jonka suhteen on todettu haurasmurron vaara.

MUKANA EUROKOODITYÖSSÄ

Vilonen on tehnyt töitä paitsi suunnittelijana, myös toimitusjohtajana Viacon Oy:ssä ja Tampereen Siltatekniikka Oy:ssä. Sen lisäksi hän on myös opettanut esimerkiksi tuntiopettajana Tampereen ammattikorkeakoulussa.

”Koen, että muille asioiden selittäminen on vahvistanut myös omaa osaamistani. Kokemus on auttanut myös standardien kehittämishankkeissa. Olen ollut mukana eurokoodityössä vuodesta 1993 alkaen.”

Vilonen sanoo, että saksalaiset nieleskelevät vielä asian parissa, sillä he haluaisivat ehdottomia rajoja.

”Etenkin ranskalaisilla ja saksalaisilla on selkeästi monessa eurokoodeihin liittyvässä asiassa erilaisia näkemyksiä. Eurokoodit tarjoavat kuitenkin hyvän yhteisen alustan eri maiden käytännöistä huolimatta.”

OPPIA URHEILUMAAILMASTA

Siltasuunnittelu ja siltojen tarkastusprosessit edellyttävät luonnollisesti vahvaa matemaattista osaamista. Vilosen mukaan sitä monella on, mutta puhtaat matemaattiset taidot eivät yksistään riitä.

”Sekä suunnittelu että tarkastus vaativat erittäin pikkutarkkaa osaamista. Asiantuntijalla täytyy olla toleranssia kestää palautetta hyvinkin pienistä asioista ja todellista kärsivällisyyttä opetella asioita. Työ vaatii myös taitoa kohdata ihmiset ja ohjata heitä oikeaan suuntaan.” 

Tunnutuspalkinnon valintaperusteissa pitkää elämäntyötä tehnyttä Vilosta kiiteltiinkin seniorikonsultin roolista, jota hän on toteuttanut opettamalla ja mentoroimalla nuoria siltasuunnittelijoita ja harjoittelijoita alan tehtäviin. Mentorin ja valmentajan roolissa on auttanut myös kokemus urheiluharrastusten puolelta valmentajana ja johtajana. Hän toimi esimerkiksi Tampereen Pyrinnön puheenjohtajana 15 vuotta.

Oma ura siltasuunnittelun parissa ei ollut itsestään selvä valinta, vaikka rakennesuunnittelu antoikin siihen osviittaa. Ensimmäinen työpaikka A-Insinööreillä 1980-luvun alussa saneli positiivisessa mielessä uran suunnan.

Valinta on kannattanut, sillä Ilkka Vilonen on toiminut lukuisissa alaan liittyvissä kansallisissa ja kansainvälisissä luottamustehtävissä, osallistunut alan kehittämiseen useissa työryhmissä sekä työskennellyt monissa vaativissa silta- ja rakennesuunnitteluhankkeissa vastuuroolissa.

Juuri tätä vaativaa ja monipuolista kokemusta sekä inhimillistä asennetta kollegoihin palkinnon myöntänyt Sillat ja erikoisrakenteet-tekniikkaryhmä arvosti. Mikä sen hienompaa kuin saada tunnustusta omiltaan.  

NÄITÄ MENTOREITANI ARVOSTAN

• Toimi Tarkiainen – Esimieheni A-Insinööreissä, jonka ansiosta valitsin siltasuunnittelun uralleni suunnaksi. Toimi oli aina valmiina keskustelemaan ja tukemaan kehitystäni siltasuunnittelun saralla.
• Heikki Kaijala – Hän toimi hallituksen puheenjohtajana aloittaessani toimitusjohtajana. Heikki tuki ja opasti työtäni haastavana aikana 1990-luvun puolessa välissä.

KOLME LUPAAVAA NUORTA

• Miro Kierros on osallistunut nopeassa tahdissa haastavien suunnittelukohteiden suunnitteluun. Hän pystyy tuottamaan hyviä ratkaisuja kovista aikataulupaineista ja tiukoista teknisen tason vaatimuksista huolimatta.
• Eevertti Jurvanen on osallistunut haastavien, uudentyyppisten suunnitteluratkaisujen kehittämiseen. Hän osaa luoda teknisiä ratkaisuja vaativiin rakenteellisiin haasteisiin.
• Tuomo Siitonen on osallistunut vaativien siltarakenteiden tutkimiseen kenttätutkimuksissa, teoreettisiin laskelmiin ja tarvittavien ratkaisujen suunnitteluun. Hän hallitsee kokonaisuuden ja pystyy muodostamaan tilanteesta kokonaiskuvan ja hahmottamaan tilaajille mahdollisia suunnitteluratkaisuja.

Takaisin edelliselle sivulle