Kolumnit

Murtuuko lasikatto, kestääkö kantti?

ke helmik. 21 10:37:00 2018

Tätä eroa selitetään eri tutkimuksissa muun muassa perhevapailla ja naisten pienemmällä motivaatiolla ottaa vastaan johtoportaan tehtäviä. Kuitenkin samaan aikaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriössä julkaistujen selvitysten mukaan ”hyvä veli” -verkosto elää vahvana, alasta riippumatta. Miesjohtajat rekrytoivat johtotehtäviin tyypillisemmin itsensä kaltaisia miesjohtajia.

Selittäviksi tekijöiksi on nostettu myös naisten kova itsekriittisyys: omaa osaamista ei haluta nostaa estradille kovin hanakasti, vähemmälläkin itsensä esille tuomisella selviää. Naisten suhtautumisen on uskottu johtuvan historiallisesta perinteestä, jolloin johtajuus on nähty mahdollisempana miehille kuin naisille.

Jyväskylän yliopiston naisjohtajuutta koskevan tutkimushankkeen perusteella suomalaista naista pidetään hyvin tasa-arvoisena. Kuitenkin kansainväliset vertailut todistavat toista. Naisjohtajien osuus on Suomessa EU:n keskiarvon alapuolella.

Kaikki tämä linkittyy myös palkkaan. Edelleenkään naisen euro ei ole sama kuin miehen euro. Esimerkiksi RILin palkkatutkimuksen perusteella miesten palkka on viiden vuoden kuluttua valmistumisesta reippaasti yli kymmenen prosenttia korkeampi kuin naisilla. 20 vuoden kuluttua ollaan edelleen samassa tilanteessa. Huippupaikoilla palkka liitelee miehillä sellaisissa sfääreissä, joihin naisten palkkakäyrät eivät helposti yllä. Ainakaan niillä, ketkä kyselyyn ovat vastanneet. Ruotsi pyrkii tasoittamaan eroja niin urapolun kuin palkkauksenkin osalta. Siellä kaikkien työnantajien täytyy laatia vuosittainen tasa-arvosuunnitelma ja samapalkkaisuuteen tähtäävä toimintasuunnitelma, jos organisaatiossa on minimissään kymmenen  työntekijää.

Suomessakin samaan suuntaa pyritään esimerkiksi hallinnointikoodin avulla. Pörssiyhtiöiden hallituspaikoilla onkin tällä hetkellä 27 prosenttia naisia, kun 2003 luku oli seitsemän. Keskuskauppakamarin mukaan tilanteen tekee erityiseksi se, että myönteinen kehitys on tapahtunut ilman viranomaisten ja lainsäädännön pakkopullaa. Erityisesti tämä pätee suuriin yrityksiin.

Women in Tech Forumin osallistujille tehdyn kyselyn mukaan 82 prosenttia on kiinnostunut johtajuudesta, kun luku oli neljä vuotta aiemmin 58 prosenttia. Kehitystä on siis tapahtunut myös naisten omissa asenteissa. Millä tolalla ovat miesten asenteet? Lasikaton murtumisen aika on nyt.

 

TEKSTI: Henriikka Hellström

Takaisin edelliselle sivulle