Ajankohtaista

Kiertotalousmullistuksen askelmerkit

pe kesäk. 14 11:37:00 2024

Koonnut: Henriikka Hellström

Kuvat: Ada Ullström / Kiinko, Ramboll, Tampereen yliopisto, Väylävirasto

Kiertotalous luo rakennetun ympäristön alalle uusia mahdollisuuksia, vaatii uutta osaamista ja kokonaisvaltaista ajattelutavan muutosta. Välillä kiertotalouden syvin olemus ymmärretään edelleen väärin – kyse ei ole pelkästään materiaalien kierrättämisestä tai uusiomateriaalien käytöstä. Kyse on kestotaloudesta!
 

Kysyimme neljältä RILin Kiertotalous-ryhmän johtoryhmän jäseneltä seuraavat kysymykset:

1. Millaisia mahdollisuuksia rakennetun ympäristön kiertotalouteen liittyy? Entä haasteita?
2. Kuinka uusi rakentamislaki vaikuttaa kiertotalouteen?
3. Nimeä ja perustele mielestäsi alan paras kiertotalousratkaisu?
4. Millaisia tuottavuusloikkia kiertotalouden myötä on mahdollista saavuttaa?
    

Pirjo Kuula

Projektipäällikkö, Tutkimuskeskus Terra, Tampereen yliopisto

1. Opetuksen ja koulutuksen näkökulmasta mahdollisuutena on uusien sukupolvien kouluttaminen kiertotalouden mukaiseen ajatteluun. Opetuksessa pyritään luomaan kokonaisvaltainen kuva kiertotalouden mahdollisuuksista sekä infra- että talonrakentamisessa.
   Mahdollisuus on samalla haaste, eli opintojen jälkeen työelämään siirryttäessä törmätään kiertotalouden ja lineaaritalouden vastakkainasetteluun, ja loppujen lopuksi tehdään kuten aina ennenkin.
2. Opetuksen ja koulutuksen näkökulmasta vaikutuksia on vaikea arvioida, vaikka lainsäädäntö onkin luonnollisesti yksi kiertotaloussiirtymän ohjauskeinoista.
3. Kiertotalous jalkautuu pienin askelin osaksi rakentamista, kun otetaan käyttöön nuorten asiantuntijoiden kiertotalousosaaminen. Hyvä esimerkki käytännön toimenpiteistä on Tampereen kaupungin kiertotalouden mukaisten hankintakriteerien käyttö katuhankkeissa.
4. Kiertotalouden sijaan olisi hyvä puhua kestotaloudesta. Kierto- tai lineaaritalouden vastakkainasettelun sijaan voitaisiin miettiä, miten rakentamisessa päästään kestäviin ratkaisuihin. Esimerkiksi rakennusosien uudelleenkäyttö tai päästölaskenta ei voi olla itsetarkoitus, vaan osa rakentamista. Osaoptimointi voi johtaa teknisesti heikompiin ja kestämättömiin ratkaisuihin. Kiertotaloutta ei enää tulevaisuudessa pitäisi käsitellä erillisenä asiana, vaan sen periaatteiden pitäisi olla osa rakentamista. 
    

Laura Valokoski

Kehityspäällikkö, Sillat ja taitorakenteet, Sitowise

1. Luonnonvarojen käyttöön voidaan vaikuttaa pitämällä hyvää huolta aiemmin rakennetusta ja vähentämällä neitseellisten maa- ja kiviainesten käyttöä. Se edellyttää mm. tietoa, vaihtoehtojen arviointia ja totuttujen toimintatapojen ravistelemista.
   Osaaville avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Haasteita aiheuttavat mm. pitkät välimatkat ja kannusteiden heikkous.
2. Infrahankkeissa rakentamislupa ja valmisteilla olevat vaatimukset kiertotaloutta tukevista selvityksistä eivät vaikuta yhtä suoraan kuin talopuolella. Esimerkiksi asemasillat voidaan tulkita rakennuksiksi, mutta silloinkaan purkamislupaa ei tarvita, jos purkaminen on esitetty ratasuunnitelmassa. Uuden rakentamislain tavoitteet jalkautuvat infrapuolelle, kun isot tilaajat ottavat käyttöön vastaavia hankintavaatimuksia.
3. Kiertotalous tulee osaksi käytäntöjä, kun se on taloudellisesti kannattavaa vaatimusten tai kilpailuedun kautta. Muutokseen tarvitaan myös tukea. Käytännön esimerkki on pitkän kehitystyön tuloksena luotu Väyläviraston uusiomateriaaliohjeistus. Teknisen soveltuvuuden arviointiin on rakennettu prosessi ja tukea, ja arvioinnit ovat muidenkin tilaajien hyödynnettävissä.
4. Projektitasolla kiertotalous voi tuoda tuottavuutta esimerkiksi materiaalien koordinoinnin avulla. Isossa kuvassa alan tuottavuuden nousu edellyttää kuitenkin johtamista, oppimista ja innovaatiokyvykkyyttä, mutta rakennusalan yritykset eivät ole tunnettuja omaehtoisesta kehittämisestä. Kiertotalous tarjoaa tilaajille motiivin ja työkaluja vetää alaa kokonaisvaltaisesti kohti parempaa. Myös kiertotalouteen oleellisesti kuuluvat yhteistyöverkostot tukevat osaamisen kehittymistä.
    

Kasperi Pirttikoski

Siltasuunnittelija, Ramboll

1. Väylät ja kaupungit rakennetaan lähtökohtaisesti ikuisiksi. Yksittäiset rakenteet eivät tietysti kestä loputtomasti, vaan niitä täytyy ylläpitää ja lopulta uusia. Kun materiaalit halutaan pitää kierrossa ja valmistukseen jo käytetty vaiva arvossaan mahdollisimman pitkään, vaaditaan sekä insinööritaitoa että käytännön ammattilaisia. Talous- ja muut huolet oletettavasti hälvenevät osaamisen kehittyessä.
2. Varovaisesti: kyllähän se sitä edistää. On valtavasti myös muita kestävyyttä edistäviä hankkeita, kuten EU-taksonomia ja uudet eurokoodit.
   Vaatimusten ja työkalujen lisäksi tarvitaan tietysti myös innokkaita yrityksiä, tilaajia ja järjestöjä, jotka tönivät toinen toisiaan kohti kestävämpää toimintaa.
3. Yksi hyvä esimerkki on Väyläviraston sillantarkastustoiminta. Kokonaisuuteen kuuluu olennaisesti siltaomaisuudenhallinnan työkalu Taitorakennerekisteri. Toiminnan pohjalta valtion siltojen korjauksia pystytään priorisoimaan kulloisenkin rahoituksen puitteissa. Lukusuositus: Väyläviraston julkaisuja 82/2023.
4. Kestävään rakentamiseen siirrytään määritelmällisesti epäkestävästä rakentamisesta. Aiemmin on painotettu talousnäkökulmaa, vieläpä verrattain lyhytnäköisesti. Onko tuottavuusloikka saavuttaa sama elämänlaatu vähemmällä kulutuksella? Uusia käytäntöjä luodessa on myös vähemmän ”näin on aina tehty” -taakkaa.

Janita Rintala

Kestävän rakentamisen projektipäällikkö, A-Insinöörit

1. Kiertotalouden kautta on mahdollista siirtyä kohti ympäristövastuullista rakentamista huomioiden taloudellinen kannattavuus. Suurin haaste on saada alan monitahoinen toimijakenttä uskomaan, että yhteistyöllä voidaan kestävyysratkaisuissakin saavuttaa loikkia ilman taloudellisen kehyksen hajoamista.
2. Uusi rakentamislaki korostaa kiertotalouteen liittyviä näkökulmia: elinkaariominaisuudet, ilmastoselvitys ja purkamisen edellytykset. Lainsäädäntöä muokataan siis mahdollistamaan ja kannustamaan kiertotalousratkaisuja. Pelkkä laki ei edistä kiertotaloutta, jos toimintaa ei seurata tai raportointia velvoiteta, eikä laiminlyönnistä ole määrätty selkeää sanktiota.
3. Haastetaan rakennushankkeen osapuolet mukaan yhteiseen työhön. Valitaan urakkamuoto, joka sitouttaa urakoitsijan, otetaan suunnittelualat mukaan varhaisessa vaiheessa, ja tuodaan kaikki yhden pöydän ääreen. Ensimmäistä ajatusta pitää haastaa, sillä jokainen suunnittelija ja urakoitsija voi yhdessä tehdä kestävämpää arkkitehtuuria ja materiaalivalintoja sekä uskallusta selvittää uusia vaihtoehtoja.
4. Edellytetään myös taloudellisesti kestävien ratkaisujen löytämistä: kertakäyttövalintojen sijaan laadukasta, aikaa kestävää ja korjattavissa olevaa rakentamista. Laadukas ja tehokas rakentaminen on mahdollista työmaalla, jossa kierrätyksestä huolehditaan, energiaa ei tuhlata, toteutus on huolellista ja suunnitelmat on detaljiikkaa myöten hiottu.

Takaisin edelliselle sivulle