Kolumnit

Hirsikampuksen ensimmäinen vuosi

ti marrask. 28 13:18:00 2017

Enää eivät Pudasjärven viiden entisen koulun väen silmät ja nenät vuoda sisäilman takia, sillä yli 800 oppilasta ja työntekijää muutti vuosi sitten maailman suurimpaan hirsikouluun. Ennen oli satoja oireilijoita vuosien ajan, nyt yksi epäily. Kaupungin sisäilmaryhmältä loppui työ. Olisikin kiinnostavaa tehdä laskelma oireettomuuden talousvaikutuksista vaikkapa vuoden ajalta. Lisätietoa Hirsikampuksen sisäilmasta on luvassa talvella.

Rakennusteknisesti Kampuksen ensimmäinen vuosi meni kuten pitikin. Ilmanvaihtoa on säädetty hiilidioksidimittausten mukaan, lämpötila on tasainen ja energiankulutus ennakoiduissa lukemissa. Painumaton ja painuva rakenne yhdistyvät hyvin, ja normaalin painumisen hallinnan ratkaisut ulkopuolinen ammattilainen totesi ”lähes nerokkaiksi”. Jo etukäteen mahdolliseksi ongelmakohdaksi tiedetty jumppasalin viisimetrinen siirtoseinärakenne muutetaan. Elinkaariyhteistyö Lemminkäisen kanssa onkin sujunut. Ylläpito on paikalla, tilat varmasti käytössä, hinta tiedossa etukäteen.

Huono akustiikka on tavallinen stressitekijä. Kampuksen hyvän akustiikan ei pitänyt asian tuntevia yllättää, mutta niin se vain teki; salikin soi hyvin. Vierailevat akustiikkatutkijat totesivat Kampuksen olevan mahdollisesti paras työympäristö, jossa he olivat käyneet. Toinen ihailun kohde on sisätilojen puu. Se sai jäädä näkyviin, sillä palomääräykset huomioitiin suunnittelun alusta asti. Pinnat ovat säilyneet siisteinä, sillä käyttäjät kunnioittavat puuta.

Terve talo ja hyvät tilat tukevat oppimista. Hirttä ei tosin ehkä voi kiittää siitä, että Kampuksen abit olivat Suomen ykkösiä äidinkielen kirjoituksissa. Muutenkin meni hyvin. Osin lasiseinäiset luokat, joissa on hyvä akustiikka ja äänieristys, todettiin hyväksi tavaksi yhdistää avoimuus ja työrauha. Jokunen täysin avoimen koulun opettaja on jo tunnustanut kateutensa kampuslaisille.

Oppilaat esikoululaisista lukiolaisiin ja henkilökunta ovat viihtyneet koulussa, jossa kaikki kohtaavat. Osaa koululaisista kuitenkin risoo, että Kampukselta ei saa poistua kyytiä odottaessakaan. Joidenkin koulupäivä piteni lakisääteiseen maksimiin kuljetusten takia.

Kampuksen arkeen kuuluvat vierailijat, joita on ollut yli 5 000 eri puolilta maailmaa ja Suomea. Osalle pääasia on hirsirakennus, osalle koulutyö. Vierailuiden hyödyntämistä opetuksessa kehitetään, koulutusviennissä ollaan mukana, ja täällä on Suomen ainoa ilmailulukio. Hirsikohteiden suosio johti myös hirsimatkailun tuotteistamiseen. Tutkimuksiakin viritellään.

Hirsikampus on koko kaupungin yhteinen onnistuminen. Kaupunkilaiset ovat ansaitusti ylpeitä oman alueen puusta pitkälti paikallisin voimin rakennetusta kansainvälistä huomiota saaneesta koulusta, vaikka osa toki ylpeyttään taattuun suomalaistapaan peitteleekin.

Ongelmatonta ei elo uudessa hirsikoulussakaan ole. Koko kaupungin käyttöön tarkoitetuilla tiloilla on enemmän kysyntää kuin voidaan tarjota – taisi tulla liian hyvä! Ratkaisu kuitenkin häämöttää uuden hirsisen monitoimitalon muodossa.  

 

Teksti: Aila Ryhänen
projektipäällikkö, 
Moderni hirsikaupunki -hanke, Pudasjärvi

Takaisin edelliselle sivulle