Alan nuori osaaja

Alan nuori osaaja - Leea Tolvas

ke syysk. 29 15:00:00 2021

Teksti: Jenni Ahola
Kuvat: Vilja Harala / Ylva
 

Leea Tolvas
Ikä: 35
Koti: Helsingin Reimarlassa, jossa asuu insinööripuolisonsa ja kahden lapsensa kanssa
Valmistunut: Aalto-yliopistosta diplomi-insinööriksi vuonna 2010 ja kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2014
 

Kun helsinkiläisen Leea Tolvaksen veli sai pienenä legoja, oli Leea veljeä kiinnostuneempi kokoamaan legorakennelmia.

”Kartat sekä rakennukset ja niiden pohjapiirrokset ovat aina kiinnostaneet minua”, Tolvas sanoo.

Tolvas kertoo tulevansa akateemikkosuvusta, jossa suuri osa sukulaisista on väitellyt omalla alallaan.

”Isäni Mikko Tiusanen on toiminut tietotekniikan professorina Otaniemessä ja Tampereella, äidilläni on kaksi maisterin tutkintoa. Myös molemmat isoisät ovat aikoinaan toimineet professoreina, Pekka Nuorteva ympäristönsuojelun ja Timo Tiusanen teatteritieteen alalla.”

Taustastaan huolimatta Tolvas ei koe, että häntä olisi ohjailtu opintojen suhteen mihinkään tiettyyn suuntaan – päinvastoin, ympärillä on aina ollut omiin erikoisaloihinsa hurahtaneita oman tiensä kulkijoita. Rakennuspuolelle hän sanoo päätyneensä puhtaasti omien kiinnostuksenkohteidensa vuoksi. Valmistuttuaan ylioppilaaksi vuonna 2005 Tolvas päätti hakea silloiseen Teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan kiinteistöjohtamista rakennustekniikan osastolle. Hän oli harkinnut myös arkkitehtiopintoja, mutta päätynyt kuitenkin valitsemaan insinöörilinjan.

”Pohdin, että ehkä olen ennemmin se virkamies, joka toteuttaa asiat, kuin se visionaari, jonka suunnitelmia toteutetaan.”

TKK:lla oli samaan aikaan menossa iso myllerrys Bolognan prosessin vuoksi; tutkintorakenteita uudistettiin tarkoituksena synnyttää yhtenäinen eurooppalainen korkeakoulualue.

”Kiinteistöjohtamisen sijaan päädyin uudistuksen vuoksi lopulta kiinteistötalouden pääaineeseen Maanmittaustieteiden laitokselle, mikä oli aikamoinen yllätys. Olimme myös opinnoissa jonkinmoisia koekaniineja, sillä olimme ensimmäisiä, joiden opinnot jakautuivat kandidaatin ja maisterin tutkintoihin, kursseihin ja opinnäytetöihin.”
 

Työ sitoutti alaan

Opintojen ohella työskentely oli Tolvakselle arkipäivää jo lukiossa, jolloin hän oli toiminut useamman vuoden ajan muun muassa HOK-Elannon ravintoloissa vuoropäällikkönä.

”Kun opinnot TKK:lla alkoivat, laitoin viestiä HOK-Elannon kiinteistöpuolen johtajalle, että olisi intoa päästä oman alan hommiin. Työhaastattelussa tammikuussa 2006 ilmoitin pokkana, että aion kiinteistöjohtajaksi kiinteistöjohtajan paikalle.”

Tolvas uskoo, että hänellä on ollut johtamiseen ehkä hieman erilainen näkökulma kuin monella muulla.

”Partiolaisena on ollut aina luonnollista, että vetovastuu vaihtuu. Yhdellä viikolla yksi johtaa leiriä, toinen toisella. En ajattele johtamista kovin hierarkisena, ja perheessä on opetettu kunnioittamaan kaikkia titteleistä riippumatta.”

Tolvas aloitti HOK-Elannon kiinteistöyksikössä vuonna 2006 alun perin tehtävänään uuden kiinteistötietojärjestelmän perustaminen. Työ sitoi pian Tolvaksen tiukasti kiinni myös opintoihin.

”Työt ja opinnot yhdistämällä pääsi heti syventymään omaan aihepiiriinsä, viemään oppimaansa käytäntöön, ja pystyi toteamaan olevansa oikealla tiellä.”
 

Vastuu kasvattaa

TKK:lla Tolvas kertoo nauttineensa erityisesti monitieteellisistä kursseista, kuten esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelusta. Maanmittarikillan ja Fundi ry:n hallitustyöhön osallistumisen lisäksi Tolvas toimi opiskeluaikoinaan myös maanmittari-, arkkitehti- ja rakennusinsinööriopiskelijoiden  yhteisen MAIK-ammattiaineyhdistyksen puheenjohtajana.

”Kuten monitieteellisillä kursseilla, nautin MAIKissa siitä, että sain tutustua laajasti muihin opiskelijoihin, omankin opintoaineen ulkopuolelta.”

Tolvas viihtyi järjestötoiminnassa, mutta häntä ei kuitenkaan näkynyt läheskään kaikissa killan tapahtumissa – sen verran vauhdikkaasti työelämä vei jo opintoaikoina mennessään.

”Vastuut HOKilla kasvoivat tasaisesti, ja päädyin melko nopeasti tekemään töissä kiinteistökehityshankkeita ja kaavoitusta. Myöhemmin olin esimerkiksi perustamassa Kodin Terra -ketjua, ja tuomassa Esso- sekä muihin yrityskauppoihin kiinteistönäkökulmaa.”

Tolvas kiittelee erityisesti entisiä esimiehiään HOKilla, jotka Tolvaksen mukaan pudottivat hänet niin sanotusti kylmään päähän heti työuran alussa.

”Omassa johtamisessani varmasti näkyy se, että aikoinaan myös itselleni on sanottu, että mene ja tee. Vastuun kautta sitä kuitenkin kasvaa. Hyvä johtaja ei pelkää oman tittelinsä tai arvovaltansa puolesta, vaan antaa muille tilaa kokeilla. Jos asiat eivät suju odotetusti, on johtaja valmis tarpeen tullen ottamaan luodin itse vastaan.”
 

Kansainvälisyys osana identiteettiä

Vuonna 2010 valmistuneessa diplomityössään Tolvas käsitteli vähittäiskauppakiinteistöjen asemakaavaprosessin kestoa pääkaupunkiseudulla.

”Se on haastava aihealue, sillä kunnilla ei ole mitään yhtenäistä muotoa, joka koskisi kaavoitusta koskevaa dataa, eikä yhtä mallia, miten tähän dataan pääsee käsiksi ja miten sitä vertailla. Yritykset ja kuntalaiset kuitenkin elävät yli kuntarajojen.”

Tolvas ei ollut valmis lopettamaan opiskelujaan diplomi-insinöörin tutkintoon, vaan päätti lähteä tämän jälkeen vielä suorittamaan maisteriopintoja kauppakorkean puolelle.

”TKK:n lisäksi hain ja pääsin lukion jälkeen sisään myös kauppakorkeakouluun, jolloin piti valita jompikumpi suunta. Jäi kaivertamaan tämä asia, halusin ymmärtää enemmän myös kaupallista puolta.”

KTM-opintojensa aikana Tolvas kävi myös vaihto-oppilaana Kiinassa. Kansainvälinen, englanninkielinen ympäristö oli Tolvakselle jo lapsuudesta tuttu; hän asui 90-luvulla muutamia vuosien ajan Yhdysvalloissa Chicagossa, jonne perhe muutti apurahan turvin, isän työstäessä Illinois'n yliopistossa väitöskirjaansa.

”Niistä ajoista on lähtöisen Midwestern-aksenttini, jota olen vuosien varrella yrittänyt muokata vähän sivistyneemmäksi”, Tolvas nauraa.

Yhdysvalloissa asumisen jälkeen Tolvas kävi Helsingissä englanninkielisen peruskoulun, joka teki englannista käytännössä hänen toisen äidinkielensä ja totutti Tolvaksen entistä enemmän monikulttuuriseen ja kansainväliseen ympäristöön.

Kun sopivaa hetkeä vaihto-opiskeluun ei koskaan tullut diplomi-insinööriopintojen aikana, päätti Tolvas heti kauppakorkeakoulun maisteriopintojen alussa hakea Pekingin yliopiston MBA-vaihtoon. Hän sanoo, ettei kuitenkaan hakiessaan todella uskonut pääsevänsä sisään huippuyliopistoon, etenkin kun koulussa edellytettiin viiden vuoden työkokemusta kaupalliselta alalta.

”Kun sitten hyväksymiskirje tuli kotiin, oli hieman selittelemistä puolisolle, jolle en ollut muistanut mainita etukäteen hakeneeni Pekingiin. Onneksi puoliso suhtautui todella ymmärtävästi ja oli valmis muuttamaan kanssani.”

Lopulta käytännön asiat järjestyivät varsin hyvin, sillä myös Tolvaksen puoliso jatkoi muutosta huolimatta työtään silloisella työnantajallaan; puoliso lähti perustamaan liiketoimintoja Kiinan Shanghaihin.

Tolvas sanoo, että Kiinassa asuminen opetti uudella tavalla arvostamaan selkeämmin hyvin toimivia asioita Suomessa, kuten puhdasta ilmaa, ilmaista koulutusjärjestelmäämme ja yhteiskuntamme tasa-arvoisuutta. Vaihto-aika antoi myös moniin asioihin lisäperspektiiviä, muun muassa maiden kokoluokkien suhteen.

”Kun minulta kysyttiin, että paljonko ihmisiä Suomessa asuu, ja vastasin, että viisi miljoonaa, niin seuraavaksi kysyttiin, että tarkoitinko kotikyläni asukasmäärää? Kiinassa ymmärsi selkeämmin sen, miten tärkeää meidän olisi tehdä yhteistyötä - esimerkiksi pohjoismaiden kesken, kun yhdessäkin olemme monessa suhteessa varsin pieni tekijä.”
 

First Who eli ihminen edellä

Tolvas viihtyi ison konsernin vaihtelevissa tehtävissä niin hyvin, että työskenteli edelleen HOK-Elannolla vaihtoon lähtiessään. Hänen uransa yrityksessä oli tässä vaiheessa kestänyt jo yli 10 vuotta, mikä tarkoitti mahdollisuutta opintovapaan pitämiseen ja työpaikan säilyttämiseen opintojenkin jälkeen.

”Opintovapaa toimi ainakin minulle sitouttavana tekijänä. Jos työntekijä pääsee kehittämään tällä tavalla itseään, niin hän palaa todella motivoituneena takaisin. Ja jos ei palaa, niin tilanne tarvitsi muutosta jo ennen opintoja.”

Kaiken kaikkiaan Tolvas työskenteli HOK-Elannolla erinäisissä tehtävissä yhteensä yli 15 vuoden ajan. Kiinteistötiimi kasvoi vuosien aikana 16 hengestä yli 45 hengen yksiköksi ja Tolvas eteni projektista toiseen, lopulta vastaten suunnittelupäällikkönä muun muassa Kaaren 45 000 m2 kauppakeskusinvestoinnista.

Tolvas kuvailee itseään ihmisjohtajaksi. Hän kertoo kokevansa johtamisen päämääräksi sen, että kaikilla on edellytykset tehdä hyvin tehtävänsä – näissä auttaa suorapuheisuus, oikeudenmukaisuus ja kiitoksen kulttuuri.

”En koe, että johtajana minulta pitäisi löytyä kaikki vastaukset, vaan tärkeintä on taitava ja oppimishaluinen porukka ympärilläni, jotka osaavat yhdessä tuottaa niitä vastauksia. Kaikki lähtee First: Who? -kysymyksestä, ja vasta sitten siirrytään Then what? -vaiheeseen.”

Tolvaksen mielestä johtajana hänen tehtävänään on tavoitteiden määrittelemisen ja vastuunantamisen lisäksi myös aina kysyä perään, missä mennään.

”Pitää olla kiinnostunut ja kysellä vaikka ärsyttävyyteen asti. Pitää olla valmis kuuntelemaan niitä vastauksia, sitä mikä toimii ja mikä ei, ja ottamaan tietenkin aina myös omaa toimintaa koskevaa palautetta vastaan.”

Työssäjaksamisen kannalta Tolvas kokee tärkeäksi etenkin selkeän työn ja vapaa-ajan erottamisen toisistaan.

”Toimitusjohtajankaan roolissa en seuraa sähköpostia tai puhelinta iltaisin ja viikonloppuisin. Toivon, että myös alaiseni noudattavat tätä itselleen soveltaen; toisten elämäntilanteeseen ja rytmiin sopivat iltatyöt, toisille eivät.”
 

Arvopohja suunnan määrittäjänä

Vaihtoaika Kiinassa jätti Tolvakselle entistä vahvemman kaipuun kansainvälisiin tehtäviin. Vuonna 2018 hän päätti siirtyä Colliersille, jossa pystyisi paremmin hyödyntämään kielitaitoaan ja osaamistaan Suomen kiinteistösektoria laajemmin toimivassa yrityksessä.

”Ovenia oli juuri ostanut Realprojektin, ja sitten Ovenia oli myyty Colliersille. Lähdin Colliersille vuokrauspalveluiden johtajaksi yhdistämään kolmea tiimiä, yhden Realprojekti-taustaisen sekä kaksi Ovenia-taustaista. Työssä yhdistyivät kolme osa-aluetta, olivat tulleet HOKilla tutuiksi; liiketilavuokraus, toimistovuokraus ja asuntovuokraus.”

Aiemmin pääomasijoittajavetoisessa ja sittemmin pörssilistatussa yrityksessä työskenteleminen oli Tolvaksen mukaan kokemuksena hyvä, mutta samanaikaisesti hän koki omien arvojensa olevan osittain ristiriidassa työnsä kanssa.

”Oli haastavaa elää Colliersilla niin monen muutoksen läpi, samalla itsesiirtyen asiakkaan puolelta palvelun tuottajalle, ja ennen kaikkea arvopohjaisesti johdetusta, pitkäjänteisestä osuuskunnasta tiukasti kvartaalituloksen ehdoin johdettavaan yritykseen.”

Tammikuussa 2020 Tolvas päätyikin seuraaviin tehtäviinsä varainhoitaja FIMille, jonne hänet palkattiin perustamaan toimitilarahastoliiketoimintaa. Muutos toteutettiin lopulta yrityskaupan kautta, kun FIMille avautui mahdollisuus Fennia varainhoidon ostoon.

Juuri kun yrityskaupat FIMillä oli hoidettu päätökseen, sai Tolvas soiton, jossa häntä pyydettiin mukaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan liiketoimintaa ja varallisuutta operoivan Ylvan toimitusjohtajahakuun.

”Ylvassa on tehty todella hienoa vastuullistyötä vuosikymmeniä. Ajattelin ensin, että edeltäjäni Kerppolan Antin saappaat olisivat liian isot, kun olen tekijä enkä henkilöbrändi tuossa kentässä. Onneksi minulla on mentoreita, jotka kannustivat toteamalla, ettei tällaisia mahdollisuuksia tarjota ihan huvin vuoksi.”

Tolvas aloitti Ylvan toimitusjohtajana tämän vuoden helmikuussa. Vaikka koronapandemia on aiheuttanut paljon lisähaasteita muun muassa 15 UniCafe-ravintolaa ja sekä Lyyran että Grand Hansan työmaita pyörittävässä Ylvassa, Tolvas kertoo viihtyneensä erinomaisesti nuorekkaassa ja taitavassa porukassa.

”Työ sopii arvopohjaani. Ylioppilaskuntana rakennamme fyysisesti ja henkisesti Helsinkiä, yhteisöä ja elinvoimaista keskustaa. Voin vaikuttaa siihen, millaisen rakennetun ympäristön jätämme tuleville sukupolville.”

Ylvan toimitusjohtajana Tolvas kokee tärkeimmäksi tavoitteekseen sen, että Ylvan työyhteisö pysyy tiiviinä, kannustavana ja motivoituneena haasteiden ja isojen hankkeiden toteutuksen läpi. Lisäksi hän haluaa ylläpitää erityisesti Ylvan toiminnan läpinäkyvyyttä ja vastuullisuuden edelläkävijyyttä.

”Haluamme olla ympäristötekojen lisäksi myös vastuullinen työnantaja ja yritysaktivisti. Olisi mielestäni tervettä, jos ympärilläni työssa ja vapaalla olisi entistä enemmän ihmisiä eri ympäristöistä, eri koulutustaustoista ja eri kulttuureista. Kannan huolta siitä, ettemme ole Suomessa ottaneet ulkomaalaisia tarpeeksi hyvin mukaan. Tänne tulee todella fiksua koulutettua väkeä, jotka eivät kuitenkaan löydä töitä tai verkostoa.”

 

Tartu mahdollisuuksiin!

RILin toiminnassa Tolvas on ollut mukana muun muassa osallistumalla RILin Naisverkoston tilaisuuksiin. Lisäksi hän on kuulunut viime vuodesta lähtien RILin Kiinteistöjen omistus ja ylläpito -tekniikkaryhmän johtoryhmään.

Hän kertoo hyödyntäneensä RILin jäsenyyttä myös esimerkiksi vuokraamalla yhdessä puolisonsa ja ystäviensä kanssa RILin Vierumäen mökkiä.

”Myös RILin pelioikeuksilla on käyty golfaamassa. Hassua kyllä tulee vietettyä aika paljon aikaa insinööri-insinööri-pariskuntien ja nykyisin -perheiden kesken; oma puolisohan on siis myös Aallosta, tuotantotalouden puolelta”.

Opiskeluaikaiset ystävyyssuhteet ovat siis Tolvaksen tapauksessa kantaneet tähän päivään saakka – piirit ovat kiinteistö- ja rakennusalalla niin pienet, että Tolvas toteaa opiskelukavereiden tulevan usein vastaan myös toisella puolella pöytää työpalavereissa.

”Opiskeluaika on parasta aikaa rakentaa tuttavuuksia, jotka kantavat tulevaisuudessa. Kannan kyllä huolta niistä opiskelijoista, jotka eivät koronan vuoksi ole nyt päässeet tapaamaan kasvotusten.”

Teekkareita Tolvas kehottaa ennen kaikkea aina tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin, kun sellaisia tulee vastaan.

”Tähän liittyy myös se, että osaa elää epämukavuusalueella, eikä kaikkea tarvitse osata alussa. Kun on riittävä oppimiskäyrä ja perusasiat kunnossa, niin uuden oppii kyllä lennossa, jos vain uskaltaa kokeilla.”

Tolvaksen halusta kehittää itseään edelleen kertovat muun muassa hänen viime vuosinaan suorittamat koulutukset ja ohjelmat, kuten HHJ (Hyväksytty hallituksen jäsen -tutkinto), JYET (Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto), sekä Keskuskauppakamarin Naisjohtaja-ohjelma.

Omasta seuraavasta siirrosta työelämässä Tolvas ei osaa vielä sanoa – eikä koe tietoisesti suunnittelevansa uraansa. Kiinteistö- ja muiden yhtiöiden hallituspaikat työnkin puolesta jo tarjoavat kiinnostavia uusia mahdollisuuksia, sekä European Women on Boards -toiminta. 

”Olen kyllä sanonut puolisolleni, etten muuta Helsinkiä pienempään kaupunkiin. Jos siis johonkin on suunta, niin varmasti sitten kansainväliseen ympäristöön ulkomaille. Mutta sitä ennen rakennetaan Helsingistä maailman tason metropolia, sivistyksen suurkaupunkia ja tänne kestävämpää työelämää; eli ylihuomista, ylioppilaskuntana.”

Takaisin edelliselle sivulle