Henkilöjutut

RILin uusi varapuheenjohtaja Kaisa Vähänen: ”Biodiversiteetti on ilmastoriskiäkin suurempi asia.”

Teksti: Henriikka Hellström
Kuva: Mirkku Merimaa

Kaisa Vähänen

Kotoisin Kempeleestä
Asuu Kempeleessä omakotitalossa
Perhe: Aviomies ja kolme lasta 
Harrastukset: kuorolaulu, puutarhanhoito, liikunta

Urastepit

• Valmistunut diplomi-insinööriksi Oulun yliopiston rakentamistekniikan osastolta 2001, suuntautumisvaihtoehtona ympäristötekniikka ja pääaineina vesi- ja prosessitekniikka.
• Työhistoria: V. 2020 alkaen AFRY Finland Oy:ssa ympäristöliiketoiminta -yksikön johtajana, 2018-2020 Pöyry Finland Oy:ssä ympäristöliiketoiminta-yksikön johtajana ja 2017-2018 osastopäällikkönä, 2014-2017 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa ympäristövalvontaryhmän päällikkönä, 2008-2014 vesihuolto- ja pohjavesiryhmän sekä ympäristön tilan seurantaryhmän päällikkönä, 2002-2007 projektipäällikkönä ja 2000-2002 projektikoordinaattorina. 

Luottamustoimet

• RILin hallituksen varapuheenjohtaja v. 2023 alkaen
• Pohjois-Suomen RILin hallituksen jäsen v. 2023 alkaen
• Oulun kauppakamarin ympäristöjaoksen jäsen v. 2018 alkaen
• Teknologiateollisuus ry:n Vastuullisuus, biodiversiteetti ja ympäristö työryhmän jäsen v. 2023 alkaen ja Kestävä kehitystyöryhmän jäsen vv. 2021-2022 
   

Tuore varapuheenjohtaja haluaa edistää uudessa roolissaan vihreää siirtymää rakennusalan investointihankkeissa sekä kehittää RILIn toimintaa Pohjois-Suomessa tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Hän on aktiivinen alan asiantuntijoiden puolesta puhuja, joka korostaa hyvän esihenkilötyön merkitystä.

Kaisa Vähänen on virkistävä poikkeus – hän vain ei puhu yhteistyöstä, hän tekee sitä. Vähänen korostaa työyhteisöjen hyvinvoinnin ja hyvän esihenkilötyön merkitystä etenkin hybridimaailmassa. 

AFRYn Ympäristöliiketoiminnan 150 henkilön tiimin ollessa hajallaan ympäri Suomea, tavoitettavuudella on suuri merkitys. Vähäsellä on Pöyry -ajalta kokemusta myös Ruotsin ympäristöliiketoiminnan johtamisesta.

”Esihenkilötyötä on pitänyt uudistaa paljon hybridimalliin siirtymisen jälkeen. Tärkeintä on aito kiinnostus ja läsnäolo joko kasvokkain, virtuaalisesti tai puhelimessa”, noin 15 vuotta esihenkilötehtävissä toiminut Vähänen sanoo.  

Hän siirtyi yrityspuolelle 17 ELY-keskusvuoden jälkeen. 

”Se oli iso hyppäys, mutta sain sen myötä uudenlaista draivia työntekoon. Minusta oli ihanaa päästä auttamaan asiakkaita. Ihmisten johtaminen ja heidän työnsä mahdollistaminenhan on kaikkialla samanlaista. Itselläni on aina ollut hyvä porukka taustalla, ja työnantaja, joka on antanut nostetta uralleni.”
 

Avainasemassa sujuva luvitus
 

RILin varapuheenjohtajan tausta on ympäristötekniikassa. Se luo luontevan näkö- ja osaamiskulman vihreään siirtymään liittyviin toimiin. 
Vähänen tosin sanoo, että teemaan linkittyy tällä hetkellä paljon kauniita sanoja sekä valuvirheitä lainsäädännössä. 

”Vaatimustaso kasvaa ja rakennusalaan liittyvä teknologia kehittyy vauhdilla. Näiden muutosten myötä lupahakemuksen tekeminen vaatii jo nykyään liitteeksi aikamoisen väitöskirjan, ja vaatimustaso vain näyttää kasvavan. Näin siitäkin huolimatta, että lupahakemuksen käsittelijöitä ei edes nyt ole tarpeeksi.”

Hänestä luvituksen sujuvoittaminen olisi vihreän siirtymisen onnistumisen ja investointien Suomeen saamisen kannalta kaikkein tärkeintä. Lainsäädäntöön tarvitaan pikaisesti mahdollisuus pysyvästi poiketa vesienhoidon tavoitteista silloin, kun se erityisistä syistä on perusteltua. Vähäsen mielestä vihreään siirtymään linkittyviä asioita, kuten vähäpäästöisiin energiantuotantoon siirtyminen voi tehdä ilman pakkoakin. Lean- ja tahtituotantofilosofia soveltuu hyvin myös luvituksen sujuvoittamiseen.   

”Jos suunnittelu ja valmistelu tehtäisiin oikeassa järjestyksessä, niin vältyttäisiin monilta aikataulun venymisiltä. Aina tämä ei kuitenkaan riitä. Vaikka Hailuodon kiinteän yhteyden hankkeessa varsinainen lupa mahdollistaa hankkeen suunnittelun ympäristövaikutuksiltaan edistyneemmällä tavalla, valitukset ovat venyttäneet hankkeen aikataulua useammalla vuodella.” 

Vähänen korostaa, että kiinteistö- ja rakennusalalla on otettavanaan isoja askeleita. Näistä yksi tärkeimmistä on ilmastoriskien huomioiminen.
”Se on keskeinen asia, joka mullistaa paitsi suunnittelun, myös materiaalivalinnat. Ilmastoriskien kanssa käsi kädessä kulkee biodiversiteetti, joka on vielä ilmastoriskejäkin suurempi asia. Toisaalta Suomessa on jo huomioitu paljon näihin teemoihin liittyviä asioita, joten liikkeelle ei lähdetä nollasta.”
 

Vaativasta fuusiosta uutta oppia

Tammikuussa kautensa aloittanut varapuheenjohtaja korostaa RILin merkitystä oppilaitosyhteistyössä. Hän heittää ilmoille myös ajatuksen, voisiko yhteistyötä muun muassa Pohjois-Suomessa tiivistää paitsi ammattikorkeakoulujen, myös Pohjois-Ruotsin yliopistojen kanssa. 

”Suomesta ei esimerkiksi löydy niin hyvää osaamista vielä rikastushiekka-alueiden suunnittelussa kuin Ruotsista.”

Vähänen sanoo osaajapulasta samaa kuin moni muu: DI-taustaisista geosuunnittelijoista sekä yliopisto- ja amk-taustaisista rakennesuunnittelijoista on huutava pula. Ja vaikka ympäristöpuolen osaajia on riittävästi, kuumaa valuuttaa ovat diplomi-insinöörit, jotka osaavat yhdistää kiertotalousosaamisen tekniseen suunnitteluun. 

Tässä voisi Vähäsen mukaan olla paikka esimerkiksi täydennyskoulutukselle, joka on suunnattu muutaman vuoden työelämässä olleille suunnittelijoille.
Vähäsen oma urapolku on edennyt suoraviivaisesti, ja määrätietoisena henkilönä hän on aina tarttunut uusiin mahdollisuuksiin. Matkalle on osunut myös paljon vaikeita tilanteita, joista AFRYn ja Vahasen noin vuosi sitten tapahtunut fuusio on ollut haastavampia. Kaksi Vahasen yhtiöstä integroitiin Vähäsen johtamaan liiketoimintayksikköön, ja tämä on tuonut paljon iloa, mutta myös harmaita hiuksia. 

”Juuri tällaiseen muutokseen ei ollut olemassa valmista toimintamallia, vaikka AFRYn prosessit ovatkin toimivat ja useita yrityksiä on ostettu ja fuusioitu viime vuosien aikana. Integraatiotyö jatkuu edelleen ja olemme päässeet yhdessä seuraavaan vaiheeseen. Kaikkein tärkeintä on pitää koko ajan kirkkaana mielessä mahdollisuudet, jotka fuusio tuo tullessaan. Sen jälkeen kaikki on raakaa työtä, asia kuntoon yksi kerrallaan.”  
 

Näitä mentoreitani arvostan:

•    Markku Oksanen – Entinen esihenkilöni AFRYlla, jolta sain erinomaiset eväät kannattavan liiketoiminnan mahdollistajana. Markulta sain aina nopeasti käytännönläheisen vastauksen ja luottamus oli puolin ja toisin aukotonta. Huippumentori, jolla vahva kansainvälinen kokemus ja riskinottokykyä. Häneltä saatuja oppeja kannan varmasti aina repussani.
•    Timo Yrjänä – entinen esihenkilöni, työkaverini ja sparraajani Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Timo opasti minua vastavalmistuneena DI:nä löytämään oman osaamisalueeni ja kehittymään asiantuntijana – kuten myös kymmeniä muitakin valtakunnallisesti arvostettuja osaajia. 
•    Mari Puoskari – Entinen esihenkilöni, joka vaikuttaa nykyään päiväkotiliiketoiminnassa. Mari on loistava ja valovoimainen nykyajan johtaja, jolta opin paljon vakuuttavasta esiintymisestä ja läsnäolosta sekä johtoryhmätyöskentelystä.

Kolme lupaavaa nuorta:

•    Henna Tihinen – ympäristötekniikan DI, jolla on ollut huikea kehityskaari energiantuotantohankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa sekä ilmastolaskennassa. Reipasotteinen, jonka työstä tulee poikkeuksetta erinomaista palautetta työkavereilta.
•    Noora Rantanen – DI, joka vaikuttaa arvostetussa asemassa vastuullisuustehtävissä. Noora on huippuasenteella varustettu osaaja, joka omaksuu asiat nopeasti ja hänellä on sopivasti draivia, mutta myös nöyryyttä edetä urallaan. 
•    Sanja-Maria Olli – kemisti, jolla on todella ammattimainen ote kokemukseensa nähden. Sanja ohjaa rautaisella otteellaan kokeneita konkareita akkukemikaalien projektimaailmassa. Rohkeutta, draivia ja näkemystä löytyy vaikka muille jakaa.

Takaisin edelliselle sivulle