Henkilöjutut

RILin uusi toimitusjohtaja Miimu Airaksinen: "Alalla on ainutlaatuinen rooli eri toimijoiden yhdistäjänä.”

RILin tuore keulahahmo on arvostettu rakennusfysiikan ja energiatekniikan asiantuntija, jonka juuret ovat syvällä tutkimuksessa ja verkostot laajasti maailmalla. Hän haluaa luoda järjestöstä entistä näkyvämmän, onhan alalla uniikki asema uusien innovaatioiden toimeenpanijana. Voitot saavutetaan yhdessä, eri taustaisten jäsenten ammattitaito yhteen nivoen.

Tekniikan tohtori Miimu Airaksinen yllättää. Hän sanoo monien teknisten asioiden olevan helppoja, vaikeus rakennusalan hankkeissa löytyy usein sosiaalisista, taloudellisista ja kulttuurillisista asioista.

Tällä rakennusfysiikasta, tarkemmin kosteus- ja homeasioista 31-vuotiaana väitellyt Airaksinen viittaa alan haasteisiin kehittymättömissä maissa. Hän on päässyt seuraaman läheltä niin Aasian, Afrikan kuin Etelä-Amerikankin maiden hankkeita muun muassa toimiessaan neuvonantajana YK:n Habitat-ohjelmassa. Tämä YK:n asuinyhdyskuntaohjelman toimintajaosto on erikoistunut kaupunkipalveluihin ja -teknologiaan. Airaksinen nimettiin rooliinsa kahdeksi vuodeksi 2015, tehtävänään valmistella YK:n kaupunkikehitysstrategiaa.

”YK:n kestävän kaupunkikehityksen tavoitteet, New Urban Agenda, hyväksyttiin reilu vuosi sitten Quitossa, Ecuadorissa järjestetyssä YK:n kestävän kaupunkikehityksen Habitat-konferenssissa. Tehtävä ei ollut helppo, ja itsestään selvää on, että kaupunkialueiden kestävä kehitys vaatii kiireellisiä toimenpiteitä. Maapallon pinta-alasta vain noin 2,7 prosenttia on kaupunkialueita, mutta niiden osuus luonnonvarojen kulutuksesta on 70 prosenttia ja hiilidioksidipäästöistä 75 prosenttia”, Airaksinen kertoo.

Hän jatkaa, että on ollut havahduttavaa huomata, kuinka samanlaisten ongelmien kanssa kehittymättömissä maissa painitaan, vaikka lähtötaso on täysin erilainen.

”Habitat-ohjelmassa oli mukana 30 erilaista osapuolta. Yhdessä tekeminen onnistuu prosessien kehittämisen ja uusien toimintamallien avulla, kun kaikilla osapuolilla on siihen halua.”

Asema useassa kansainvälisessä organisaatiossa

Airaksisen kansainväliset verkostot ulottuvat monelle sektorille ja usealle eri tasolle. Globaalissa kiinteistö- ja rakentamisalan tutkimus-, kehitys- ja innovaa- tio-organisaatioiden kattojärjestössä, CIB:issä, hän on toiminut Älykkäät kaupungit -työryhmän vetäjänä.

Ryhmän tehtäviin kuuluvat muun muassa sellaisten tieto- ja viestintäteknologioiden mahdollistamien uusien energia-, liikenne- ja palvelujärjestelmien vai- kutusten tutkiminen, jotka liittyvät kaupunkien rakennuskantaan, infraverkostoihin ja maankäytön suunnitteluun.

”CIBissä on ollut inspiroivaa nähdä, mitä alalla tehdään Afrikassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Esimerkiksi digitalisaatio ja uusi teknologia ovat mahdollista- neet palvelujen ja tuotannon osittaisen hajauttamisen.”

RILin edellinen toimitusjohtaja Helena Soimakallio toimi CIBin puheenjohtajana, joten RILin yhteys tähän kansainväliseen verkostoon säilyy myös uuden toimitusjohtajan aikana.

EU:n tasolla Airaksinen on aktiivisesti mukana European Construction Technology Platform:ssa eli ECTP:ssä, jossa tarkastellaan tulevaisuuden rakentamisen painopisteitä. Verkosto on ollut Airaksiselle tärkeä näköalapaikka: mihin tutkimuksessa kannattaa satsata?

”On ollut kiehtovaa saada vaikuttaa Euroopan laajuiseen tutkimukseen ja tuoda mukaan suomalaista osaamista. Tässä verkostossa on myös isoja energia- yhtiöitä ja ICT-alan toimijoita. ECTP toimiikin Euroopassa rakennusalan keskeisenä integraattorina, joka yhdistää monenlaisia toimijoita.”

 

Ekotehokkuuden professorina kahdeksan vuotta

Airaksinen on työskennellyt tutkimuksen parissa vuosia, joista kahdeksan viimeisintä VTT:llä rakennetun ympäristön ekotehokkuuden tutkimusprofessorina. Rooliin kuului rakennusten ja rakennetun ympäristön energia- ja ekotehokkuuden parantamiseen liittyvän tutkimuksen johtaminen ja siihen osallistuminen. Hänellä on ollut myös tärkeä rooli Suomen ilmastopaneelissa, jonka tehtävänä on muun muassa edistää tieteen tekijöiden ja politiikan toimijoiden välistä vuoropuhelua. Airaksinen on lisäksi osallistunut Suomen rakentamismääräyskokoelman kehittämiseen
energiatehokuuden asiantuntijana.

Ennen professori-nimitystään hän työskenteli VTT:llä tutkijana, tiiminvetäjänä ja projektipäällikkönä sisäilmastoa ja energiatehokkuutta käsitelleissä hankkeissa.

”Osallistuin esimerkiksi Kiinan markkinoille tarkoitetun EcoCity-konseptin kehittämiseen ja johdin VTT:n Smart City- eli Ekotehokas älykäs rakennettu ympäristö -innovaatio-ohjelmaa.”

Hän jatkaa, että myös RILin ja sen jäsenistön merkitys hyvän rakennetun ympäristön tuottajina on kasvanut kaupungistumisen myötä.

”Alalla on ainutlaatuinen rooli eri alojen yhdistäjänä ja uusien innovaatioiden toimeenpanijana.”
 

DI:ksi Lappeenrannasta, tohtoriksi Otaniemestä

Diplomi-insinöörin tie oli Airaksiselle selvä valinta. Hän sanoo saaneensa innostuksen alaan verenperintönä, isänsä ja veljensä kautta. Hän valmistui Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta energiatekniikan DI:ksi vuonna 1998 ja väitteli Teknillisestä korkeakoulusta tohtoriksi 2003.

”Tein diplomityöni Masa Yardsille, joka olikin superkiva ja mielenkiintoinen työpaikka. Diplomityöni loppuvaiheessa näin sattumalta Helsingin Sanomissa ilmoituksen, että Teknillinen korkeakoulu hakee rakennusten homeongelmiin tutkijoita. Halusin oppia alasta lisää ja syventää osaamistani. Perehdyin paitsi rakennusfysiikkaan, myös ihmisten tapaan rea- goida asioihin kosteus- ja homevaurioita kärsineissä kohteissa.”

Tämän jälkeen Airaksista pyydettiin NCC-konserniin kuuluvaan suunnittelu- ja konsulttitoimisto Optiplan Oy:n, josta urapolku johti neljän vuoden jälkeen VTT:lle.

Vuonna 2005 hän sai pohjoismaisen nuoren tutkijan palkinnon, joka myönnettiin lupaavasta tutkimuksesta rakennusten energiankäytön sekä homeen kas- vun aloilla.

RILin jäsenet näkyvät alalla laajasti

Tuore toimitusjohtaja pohtii tulevaisuuden rakenta- mista mielellään eri kanteilta. Miten esimerkiksi täydennysrakentamisesta saadaan tehokasta ja viihtyi- sää?

”Meillä on hienoja esimerkkejä siitä, miten tiiviiseen kaupunkirakenteeseen saadaan vihreyttä esimerkiksi julkisivuihin, katoille ja teiden reunustalle. Samalla viihtyisyys, mutta myös ilmanlaatu ja hulevesien hallinta paranevat.”

Airaksinen on vakuuttunut uusista ratkaisuista ja yritysten uusista toimintavoista, kuten itsekorjaavan betonin kehittämisestä tai Sellon kauppakeskukses- ta, joka saavutti ensimmäisenä eurooppalaisena kaup- pakeskuksena platinatasoisen LEED EB -ympäristöluokituksen. Rakennus toimii muun muassa energiantuottajana ja sähkömarkkinoiden osana.

Hän on ilahtunut myös Firan, LeaseGreenin sekä Constin kaltaisista firmoista, jotka kehittävät prosessejaan koko ajan ja tuovat alalle uusia tapoja toimia. Airaksinen onkin nauttinut vuosien varrella mo- nen tahon kanssa tehtävästä yhteistyöstä eri kaupun- kien, rakennuttajien, materiaali- ja ohjelmistovalmistajien kanssa.

”RIL on hieno näköalapaikka, pääsen katsomaan asioita eri puolelta alaa kuin VTT:llä ja tekemään yhteistyötä myös samojen toimijoiden kanssa. Järjestön jäsenistö koostuu monipuolisista ja korkeatasoisista osaajista, jotka suunnittelevat, tekevät ja ylläpitävät rakennettua ympäristöä. Konkreettisesti, ja samalla uutta luoden.”

Jäsenistön kuunteleminen A ja O

Toimitusjohtaja innostuu helposti uusista asioista. Se, että asioita voi ajatella uudella tavalla, motivoi.

”Kuinka RIL jäsenineen esimerkiksi vastaa parhaiten digitaalisuuden asettamaan haasteeseen ja kehittyy sen mukana? Tekoälyn lisääntyminen ja roboti- saatio muuttavat maailman, samoin uudet ekosysteemit, uudet tavat toimia. Entä kuinka alalla pystytään vastaamaan ilmastoongelmiin?”

Airaksinen korostaa monitahoisen yhteistyön merkitystä.

”Asiantuntijoiden on tunnettava toisensa, sitä kautta syntyy luottamus. Yhdessä tehden voitamme. Monet RILin jäsenistä ovat aktiivisia – sen vahvistaminen on erittäin tärkeää. Samoin kuin vuorovaikutus eri ikäryhmien kesken. Senioreiden osaamista on saa- tava siirrettyä nuoremmille.”

Hän sanoo kohdanneensa työuransa varrella todella hyviä esimiehiä ja työkavereita, joilta hän on jokaiselta saanut hyviä ohjeita, ymmärrystä ja oppinut laa- ja-alaisuutta. Yksi oppi on jäänyt mieleen erityisen hyvin Optiplanilla toimitusjohtaja Mika Soinilta: ”Jos- kus asiat vaikuttavat epäloogisilta, koska ne näkyvät itselle vain pienestä kulmasta. Kun asioita tarkastelee kauempaa, selittäviä tekijöitä löytyy helpommin.” Tätä oppia Airaksinen on pyrkinyt noudattamaan.

Omiksi vahvuuksikseen 83-vuotiaan järjestön johdossa hän näkee monipuolisen osaamisen eri näkökulmilta. Airaksinen pitää erittäin tärkeänä jäsenten kuuntelemista ja helmien nostamista esille niin alan sisällä kuin laajemminkin. Tärkeitä avainsanoja ovat yhteistyön vahvistaminen, alan toiminamallien ja prosessien sekä näkyvyyden ja vaikuttavuuden kehittäminen.

Hän sanoo, että on luonnollisesti ensiarvoisen tärkeää puuttua rakennusalan ongelmiin, mutta kaiken kaikkiaan Suomesta löytyy paljon hyvää osaamista.

”Suomalaisessa rakentamisessa on asiat hyvin, vaikka toki aina löytyykin parannettavaa. Osaamistamme arvostetaan korkealle kansainvälisesti esimerkiksi rakentamisen energiatehokkuudessa sekä tietomallien hyödyntämisessä. Suomalaiset tunnetaan edelläkävijöinä maailmalla myös materiaaliosaamisessa, sillanrakentamisessa ja julkisivujen rakentajina. Voimme olla ylpeitä siitä, mitä olemme saavuttaneet.”

Tämä kuvaa hyvin uuden toimitusjohtajan asennetta elämään ylipäänsä.

”Kolikossa on kaksi puolta. Yritän itse valita aina sen positiivisen.”

 

Miimu Airaksisen teesit rakennetun ympäristön parantamiseksi

Monien näkökulmien integrointi
auttaa kokonaisuuden hahmottamisessa ja optimoinnissa.

Yhteistyö ja yhteiset voitot.
– kaikki voitetaan yhdessä.

Uusien teknologioiden hyödyntäminen
ja integrointi olemassa olevaan.

 

Miimu Airaksinen
 

Tutkinto Diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta 1998, pääaine LVI-tekniikka

Väitös Tekniikan tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta 2003, aiheena ryömintätilojen kosteus- ja homeongelmat

Ura Tutkijana TKK:lla 1998–2003, Optiplan Oy:ssä kehityspäällikkönä 2003–2006, VTT:llä erikoistutkijana 2007–2009 ja ekotehokuuden tutki- musprofessorina 2009–2017
 
Koti Rivitalossa Lauttasaaressa Helsingissä, jossa on juuri alkamassa putkiremontti osittain perinteisellä menetelmällä, osittain sukittamisella.

Harrastukset Kesäisin purjehtiminen, myös kilpaa. Paras saavutus: World cup -hopea. Talvella jumppa ja juokseminen säännöllisen epäsäännöllisesti sekä lapsen kuskaaminen harrastuksiin.
 

TEKSTI: Henriikka Hellström
KUVA: Katri Lehtola

Takaisin edelliselle sivulle