Kolme askelta nollahiilisiin kiinteistöihin
Teksti: Antti Ruuska, Chief Sustainability Officer, Ylva
Kuvat: Lyyra-havainnekuva: Ylva, Ilmakuva Helsinki: Kristo Vedenoja, Henkilökuva: Outi Törmälä
Kiinteistöjen hiilipäästöt pienenevät tehokkaimmin energiatehokkuuden parantamisen kautta. Ylva on julkistanut oman, muun muassa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistamia kiinteistöjä koskevan hiilibudjettinsa viime vuoden lopussa. Siinä tavoitellaan vuoteen 2025 mennessä täysin hiilineutraalia liiketoimintaa.
YRITYSTEN liiketoiminta muuttuu kovaa vauhtia, eikä tuoton maksimoiminen omistajille ole enää niiden ainoa olemassaolon tarkoitus. Muut arvot, kuten ympäristöystävällisyys, yhteiskunnalliset hyödyt ja vastuullisuus ovat vahvasti nousussa myös kiinteistö- ja rakennusalalla.
Yksi keskeisin kiinteistö- ja rakennusalaa koskeva asia on ilmastonmuutos. Suomessa rakennuksissa kulutetaan noin 40 prosenttia kaikesta energiasta. Rakennusten rakentaminen, lämmitys ja sähkönkäyttö tuottavat noin 30 prosenttia maamme kasvihuonekaasupäästöistä. Eri sidosryhmät arvioivat alalla toimivia yrityksiä tulevaisuudessa yhä enemmän sen mukaan, mitä ne tekevät ilmastokriisin ratkaisemiseksi.
Kiinteistökehittäjät ja omistajat ovat avainroolissa yhteiskunnallisen muutoksen vauhdittajana. Kehittäjillä on kaikki mahdollisuudet ohjata hankkeidensa suunnittelua ja rakentamista kohti vähähiilisyyttä hankkeiden koko elinkaaren osalta. Omistajilla on puolestaan käytössään laaja paletti erilaisia käytönaikaisen energiankulutuksen tehostamistoimia, ja ne voivat tehdä merkittäviä energiamuotoihin liittyviä valintoja kiinteistöissään. Kiinteistönomistajalle luonteva paikka aloittaa matka kohti vähähiilisyyttä on olemassa olevien kiinteistöjen päästöjen merkittävä leikkaaminen.
KOHTI NOLLAHIILISIÄ KIINTEISTÖJÄ 2025
Ylva on julkistanut ensimmäisen hiilibudjettinsa vuoden 2019 lopussa. Ylvan omistaman kiinteistökannan laajuus on noin 90 000 brm² ja energiankulutuksesta aiheutuvat vuotuiset hiilipäästöt noin 2 100 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Budjetti auttaa tavoitteessa tehdä kaikesta liiketoiminnasta hiilineutraalia vuoteen 2025 mennessä. Sen avulla on myös helppo viestiä tahtotila koko organisaatiolle ja kaikille sidosryhmille: ”Me teemme meidän kiinteistöistämme nollahiilisiä 2025 mennessä. Yksinkertaista ja selkeää kaikille johdosta tekijäportaaseen.”
Kiinteistöjen hiilipäästöjä on järkevintä leikata ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamisen kautta, sillä parasta energiaa on se, mitä ei tarvitse kuluttaa. Ylvan tavoitteena on noin 40-50 prosentin säästö oman rakennuskannan energiankulutuksessa vuoteen 2025 mennessä.
Ylvan kolme askelta nollahiilisiin kiinteistöihin vuoteen 2025 mennessä.
Käynnissä on parhaillaan lähes koko kiinteistökannan energiaremontti. Sen myötä talotekniikkaa, rakennusautomaatiota ja ohjausta päivitetään vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden vaatimuksiin. Myös korjaus- ja uudishankkeissa kiinnitetään erityishuomioita energiatehokkuuteen.
Tavoitteena on myös toinen samansuuruinen eli 40-50 prosentin päästövähenemä liittyen päästöttömän energian tuotantoon ja hankintaan. Kaikki kiinteistöissä käytetty sähkö on jo nyt alkuperätakuin varmennettua kotimaista tuulivoimaa. Koska uusiutuvaa energiaa ei ole riittävästi saatavilla yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeisiin, käytettävissä olevan uusiutuvan energian määrää pyritään lisäämään erilaisilla toimilla pelkän ostamisen sijaan.
Parhaillaan selvitetään myös uusia tapoja, joilla kiinteistöjen hukkalämpöä olisi mahdollista laajentaa nykyistä laajemmin. Samaan aikaan tarkastelun kohteena ovat myös mahdollisuudet päästöttömän energian tuotantoon omilla tonteilla ja niiden ulkopuolella esimerkiksi lämpöpumppujen sekä aurinko- ja tuulivoiman avulla.
Osaan asioista on järkevää investoida itse, osa on hyvä hankkia vähähiilisinä energiatuotteina ja -palveluina kumppaneiden kautta. Kompensaatio on ratkaisupaletin viimeinen keino, jos hiilineutraaliustavoitteeseen ei ylletä muilla tavoilla. Ylvassa on varauduttu kompensoimaan loppuosa päästöistä, maksimissaan 20 prosenttia, vuonna 2025, jos tavoitteeseen ei ylletä.
Kompensaatiomarkkina kehittyy tällä hetkellä nopeasti. Onkin odotettavissa, että markkinoille tulee uusia ratkaisuja lähivuosina. Myös Ylvassa tutkitaan ja kokeillaan jo erilaisia kompensointikeinoja.
KOHTI KOKO ELINKAAREN KATTAVAA PÄÄSTÖLASKENTAA
Perinteinen käsitys rakennusten hiilipäästöistä on, että valtaosa niistä aiheutuu käyttövaiheen aikana. Tämä ei kuitenkaan enää nykyisin pidä paikkaansa. Erityisesti energiatehokkaiden uudishankkeiden yhteydessä käyttövaiheen rooli elinkaaren hiilipäästöistä voi nykyisin olla jo hyvin alhaisella tasolla ja rakentamisen ja materiaalien rooli ratkaiseva.
ELINKAAREN PÄÄSTÖLASKELMA – CASE LYYRA
Ylva on mukana Ympäristöministeiön hankkeessa testaamassa kansallista hiilijalanjäljen arviointimenetelmää. Hankkeen yhteydessä laskettiin hiilipäästöt Helsingin Hakaniemeen rakentuvalle Lyyra-hankkeelle. Lyyra on teräs- ja betonira-kenteinen hybridikortteli, jossa yh-distyy liiketilat, toimistot, asuminen ja hotelli. Hanke toteutetaan erittäin energiatehokkaana ja jokainen rakennus suunnitellaan parhaaseen energiatehokkuusluokkaan A. Kohteen bruttoala on yhteensä 27 500 brm² ja energiatodistuksen mukainen nettoala 26 200 brm².
Tulosten perusteella energiatehokkaassa uudiskohteessa käyttövaiheen merkitys elinkaaren aikaisista päästöistä on varsin vähäinen, noin 30 prosenttia. Sen sijaan kohteessa rakentamisesta ja materiaaleista muodostuu lähes 70 prosenttia päästöistä. Valtaosa elinkaaren hiilipäästöistä muodostuu siis jo ennen kuin rakennusta on otettu käyttöön. Lyyran kokonaishiilipäästöt 50 vuoden elinkaaren ajalta ovat yhteensä 19,7 tuhatta hiilidioksiditonnia.
Käyttövaiheen energiankulutuksen osalta päästöissä voidaan päästä nollaan, tai hyvin lähelle sitä uusiutuvan energian tuotannon ja hankinnan kautta. Käytännössä tämä vaatii tiivistä yhteistyötä energiayhtiön kanssa.
Lyyra, elinkaaren hiilijalanjäljen jakautuminen elinkaaren vaiheisiin YM-mallin mukaisesti.
Lyyra, rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen muodostuminen materiaaliryhmittäin.
On huomattava, että myöskään materiaalipäästöt eivät ole mikään kiveen hakattu totuus, vaan myös niiden suuruuteen voidaan vaikuttaa yhteistyöllä tuotevalmistajien ja urakoitsijoiden kanssa.
Laskentatulosten perusteella noin puolet hankkeen materiaalipäästöistä aiheutuu teräsrakenteista ja noin kolmannes betonirakenteista. Näihin päästöihin on mahdollista vaikuttaa esimerkiksi käyttämällä vähähiilistä betonia, jossa sementtiä on korvattu muilla sideaineilla, sekä kotimaista terästä, jonka tuotannos-sa on käytetty tavallista enemmän kierrätysterästä ja uusiutuvaa energiaa.
Tämän perusteella esimerkiksi näillä kahdella tekijällä olisi mahdollista päästä jopa kymmenien pro-senttien pudotukseen rakentamisen, ja tässä tapauksessa koko elinkaaren hiilipäästöissä jo tänään.
*********************************************************************
Ylva on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama toimija, joka pyrkii kiinteistökehityksellä ja omistuksella luomaan ylihuomisen kestävää Helsinkiä ja tuottamaan samalla hyvää opiskelijaelämää lähes 30 000 omistajalleen. Ylvan merkittävimmät käynnissä olevat hankkeet ovat Helsingin ydinkeskustaan sijoittuvat Kaivopihan uudistaminen ja Hotel Grand Hansa, sekä Hakaniemeen sijoittuva Lyyra.
Antti Ruuska on väitellyt rakentamisen ja kiinteistöjen vähähiilisyydestä. Hän on työskennellyt ennen Ylvaa kymmenen vuotta vähähiilisen rakentamisen tutkimuksen, teknologioiden ja liiketoiminnan parissa VTT:llä. Ruuska on myös Green Building Council Finlandin Vähähiiliset kiinteistöt toimikunnan puheenjohtaja, intohimoinen pyöräilijä ja onnellinen perheenisä.
Suosituimmat
Suunnitteluprosessin tehostaminen parametrisella suunnittelu...
Parametrinen suunnittelu on osa nykyaikaisen suunnittelutoimiston työkalupakkia.
Inflaatio heiluttaa rakennusalaa, ja esimerkiksi asuntoaloitukset tippuvat vuoden takaises...