Kolumnit

Energiapositiiviset yhteisöt Euroopan kartalle

Teksti: Tytti Nikunen, erikoisasiantuntija, VTT
Kuvat: Espoon kaupunki, VTT, Shutterstock
 

Viisi vuotta, satoja kokeiluja, lukemattomia oivalluksia energiapositiivisten ratkaisujen kehittämiseen. EU-hanke SPARCS auttoi viemään hiilineutraalien ja energiapositiivisten yhteisöjen sanomaa eteenpäin Euroopassa ja yhdisti ammattilaisia yli maantieteellisten ja toimialarajojen.
 

SPARCS-hanke on hyvä esimerkki siitä, kuinka paljon voi viiden vuoden projektiin mahtua – sekä haasteita että onnistumisia, niin pitkäjänteistä puurtamista kuin riemua saavutetuista tavoitteista.  Vuonna 2019 alkanut EU-rahoitteinen innovaatiohanke on soveltavan tutkimuksen ja käytännön demonstraatioiden avulla edistänyt uusien ilmastoneutraalien energiaratkaisujen toteuttamista ja testaamista todellisessa kaupunkiympäristössä. Kansainvälinen ja monivaiheinen satoja asiantuntijoita työllistävä hanke on urakka, jonka maaliin saattaminen herättää väistämättä tunteita ja ajatuksia.

Pitkä työrupeama on nyt viimeistelyjä vaille päätöksessään, ja poikkeuksellisen tiiviiksi muodostunut hankekonsortio hajaantuu maailmalle.

”Päällimmäisinä tunteina vaihtelevat haikeus, ylpeys ja kiitollisuus”, koko hankkeen vastuukoordinaattori, Mari Hukkalainen VTT:ltä sanoo.

Espoon työpaketin projektipäällikkönä työskennellyt Elina Wanne jatkaa, että Espoon porukassa SPARCS-kollegoista muodostui työyhteisö, jonka kanssa oltiin välillä enemmän tekemisissä kuin oman organisaation väen.

”Ihmisillä on ollut valtavan suuri merkitys hankkeen onnistumisessa.”

Laaja konsortio ja suuriin kokonaisuuksiin keskittyminen on tehnyt hankkeesta poikkeuksellisen. Pienemmissä hankkeissa kehittäminen rajoittuu helposti osaoptimointiin, ja laaja kokonaiskuva jää puuttumaan. SPARCSissa on voitu yksittäisten pilottien sijaan keskittyä suuriin asioihin, joista tärkeimpänä energiamurroksen johtaminen.

”Tällaisen konsortion vetäminen on ollut näköalapaikka energiamurrokseen. Siihen, miten kehitystä viedään eteenpäin, millaisten asioiden kanssa painitaan ja millaisia ongelmia pitää ratkaista esimerkiksi päätöksenteossa”, Hukkalainen tiivistää.

Häntä yllätti, kuinka suuria erot eri maissa sijaitsevien kaupunkien ja teknisten kumppaneiden välillä olivat hankkeen alussa.

”On ollut hienoa seurata, millaisia kehitysharppauksia hankkeen aikana on tehty.”
 

Odota odottamatonta

Pitkän projektin kanssa ei koskaan tiedä, mitä eteen tulee. SPARCSin aikajanalle on kuitenkin osunut erityisen poikkeuksellisia käänteitä maailmanlaajuisesta pandemiasta sotaan ja energiakriisiin. Ensimmäisen korona-aallon pyyhkäistessä Eurooppaan, oli hanke vasta alkutekijöissään, ja yleisen hämmennyksen lisäksi edessä oli suuri toimintatapamuutos.

Osallistamiseen liittyvät suunnitelmat menivät uusiksi, kun tapahtumien järjestäminen kiellettiin, ja projektin sisäiset tapaamiset ja konsortiokokoukset siirtyivät pikavauhtia sähköisille alustoille.

”Energia-asenteiden muuttamiseen ja energiakansalaisuuden tukemiseen osallistamisen kautta olisi ollut monenlaista potentiaalia, mutta pandemia pysäytti asukkaille suunnatun toiminnan totaalisesti”, Wanne muistelee.

Kun pahimmista pandemiahidasteista selvittiin, oli edessä jo seuraava suuri mullistus. Sota Ukrainassa aiheutti käytännön ongelmia eurooppalaisen energiamaiseman muututtua sen seurauksena radikaalisti. Ennen kaikkea se pysäytti inhimillisen hädän ja menetyksen äärelle.

”Ukrainalaisten partnereiden kautta sodan todellisuus on tullut aivan eri tavalla iholle. Kun Teams-palaveri keskeytyy ilmahyökkäykseen tai kun kuulee toisen suunnittelevan illan ajanvietteeksi pommituksessa vaurioituneen kodin kunnostamista, tulee asioihin aivan eri tavalla perspektiiviä”, Hukkalainen toteaa.
 

Oppeja seuraaviin hankkeisiin

Verrattuna moneen muuhun vastaavaan hankkeeseen, SPARCS on luovinut tyrskyistä kohtalaisen pienillä kolhuilla, ja edennyt aikataulussaan.

 ”Jälkikäteen arvioituna moni asia on sujunut niin hyvin, että koordinaattorina tekisin ne edelleen samalla tavalla”, Hukkalainen pohtii hankkeen oppeja.

Hän sanoo, että toki erilaisia vastuita ja työnjakoa partneriorganisaatioiden välillä olisi voinut entisestään tarkentaa, ja paikallisia energiatoimijoita sitouttaa mukaan kehitystyöhön. Tavoitteiden määrittelyssä olisi myös tärkeää muistaa, että yhteistyön syventyminen vaatii aikaa, eivätkä teknologiainnovaatiotkaan synny ihan käden käänteessä. 

Laaja eurooppalainen konsortio on antanut uusia näkökulmia kehittämiseen: energiaratkaisut ja -järjestelmät ovat erilaisia eri puolilla Eurooppaa, samoin ilmasto ja rakennuskulttuuri. Kun verrataan esimerkiksi hankkeen kumppanikaupunkeja Kreikassa ja Islannissa, ei yksittäisten ratkaisujen suora kopioiminen paikasta toiseen ole järkevää, tai välttämättä edes mahdollista.

Espoossa energiapositiivisten alueiden kehittäminen on erityisesti auttanut kehittämään energiaratkaisuihin liittyvää ajattelua ja kunnianhimon tasoa. Ratkaisuista ja toimintatavoista riittää opittavaa Suomen ulkopuolellakin.

”Olosuhteiden vuoksi meillä on ollut pakko miettiä muun muassa lämmitykseen liittyviä asioista paljon enemmän kuin muualla. Esimerkiksi Portugalissa ei perinteisesti lämmitetä taloja lainkaan, ja tämän takia asumisolosuhteet ovat kylminä kausina heikommat kuin meillä pohjoisessa”, Hukkalainen jatkaa.
 

Energiaa tulevaisuuden tarpeisiin

Projektin myötä on myös auennut näkymiä tulevaan: mitä pitäisi kehittää seuraavaksi. Paikallisten energiatoimijoiden sitouttaminen energiaratkaisujen yhdessä kehittämiseen on tulevaisuudessa ensiarvoisen tärkeää.

Millaista olisi esimerkiksi siirtyä ratkaisujen kehittämisessä korttelin tasolta koko kaupungin tasolle? Energiapositiivisia ratkaisuja tarvitaan, ja Wanne kannustaakin suomalaisia organisaatioita mukaan EU-hankkeisiin.

 ”Suomalaiset toimijat, lähtekää mukaan kehittämishankkeisiin – rahoituksen lisäksi hankkeet ovat antoisia tavoilla, joita on vaikea pukea sanoiksi. Näennäisen konkreettisia ja pieniä asioita kehittämällä vaikutetaan suurempaan muutokseen, joka kulkee kaiken kehityksen taustalla.”

Nykytietämyksen mukaan aluetason energiapositiivisuusbalanssiin perustuva ajattelu ei pohjoismaisessa ilmastossa välttämättä ole taloudellisesti järkevää. Tiiviisti rakennetuilla alueilla energiantarve on suurta verrattuna uusiutuvan energian tuottamiseen käytettävissä olevaan tilaan, ja energiapositiivisuuden puolelle on todella vaikea päästä.

”Pohjoismaisen näkökulman tuominen esiin Euroopassa on todella tärkeää. Etelä-Euroopassa kehitetyt ratkaisut toimivat harvoin meillä, ja näkyvyys pohjoismaiselle osaamiselle auttaa tulevien hankkeiden painopisteiden määrittelyssä ja tutkimusrahoituksen ohjaamisessa”, Wanne painottaa.

Suomalaisessa ympäristössä energiapositiiviset alueet pitäisikin nähdä ennen kaikkea kehittämisympäristöinä kestäville energiaratkaisuille. Ne ovat omanlaisiaan pilottialueita, joilla kunnianhimon taso on korkealla ja syntyy ratkaisuja, joista on hyötyä muuallakin.

Wanteen ja Hukkalaisen toiveissa on, että projektista jäisi pysyvä jälki. Lopulta kuitenkin aika näyttää, miten hankkeen aikana tehty työ jatkaa elämäänsä – ja sekin on olennainen osa innovaatiohankkeen tarinaa, jossa joka nurkan takana voi odottaa jotain odottamatonta. 

Tytti Nikunen
viestinnän erikoiasiantuntija, VTT ja SPARCS-hankkeen liiketoimintaekosysteemin ja tulosten hyödyntämisen työpaketin vastaava koordinaattori


Mari Hukkalainen
johtava tutkija, VTT ja SPARCS EU -hankkeen vastaava koordinaattori
 

Elina Wanne
kehittämispäällikkö, kestävä energia ja ilmastokumppanuudet, Espoon kaupunki ja SPARCS-hankkeen Espoon työpaketin projektipäällikkö.


SPARCS-faktaa

  • 2 majakkakaupunkia: Espoo & Leipzig, Saksa
  • 5 seuraajakaupunkia: Kifissia Kreikassa, Kladno Tšekeissä, Reykjavik Islannissa, Maia Portugalissa ja Lviv Ukrainassa
  • 90 demokokeilua
  • Yli 450 ihmistä osallistunut projektin toteuttamiseen


Takaisin edelliselle sivulle

Suosituimmat

Miksi Lean?

Kesäkuun alussa järjestettiin 12. kerran Lean-konferenssi Suomen Lean Construction Institu...

Kolumni: Ryhti-järjestelmän kumppanitestaukset käynnistetty

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä, Ryhti, avautuu tänä vuonna vaiheittain.

/ Ril twitterissä

/ Ril facebookissa