DI-tutkintojen suosio suurta – miten käy YAMK-tutkinnon?
Teksti: Joonas Häkli, Aalto- ja LUT-yliopistojen teekkariyhdyshenkilö, RIL
Graafi: RILin selvityksen pohjalta Susa Laine
Rakennetun ympäristön opintosuunnat ovat säilyttäneet hakijoiden suosion alan epävarmoista ajoista huolimatta. Sisäänottokiintiöiden säilyminen ennallaan ja vakaina pysyneet hakijamäärät valavat uskoa tulevaisuuteen neljässä alan koulutusta tarjoavassa yliopistossa.
Yliopistojen hakukohteet täyttyivät edellisten vuosien tapaan kaikissa tarkastelluissa opintosuunnissa. Useassa kohteessa läpi hakukentän oli kuitenkin havaittavissa pientä pudotusta hakijamäärissä. Esimerkiksi rakennustekniikan suosio tipahti jonkin verran: sen laittoi hakijoista valtakunnallisella tasolla ensisijaiseksi hakukohteekseen 12 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Tästä huolimatta tilanne rakennetun ympäristön alan koulutuksissa on vakaa. Lisäksi uudet opintosuunnat ovat toistaiseksi pitäneet hakijoiden mielenkiinnon yllä tehokkaasti. Niissä hakijamäärät ovat pysyneet tasaisina ohjelmien alusta lähtien. Vastaanotettujen paikkojen määrään nähden uusista opintosuunnista etenkin Tampereen Sustainable Urban Development kiinnostaa – 57 ensisijaisen hakijan pyrkiessä 15 aloituspaikkaan.
Alan osa-alueista ehdoton villikortti lähivuosina tulee olemaan ympäristötekniikan opintosuunnan kehityksen suunta. Oulussa ympäristötekniikka on kerännyt tasaisen määrän hakijoita vuosittain. Toisaalta Aalto-yliopiston vuoden 2022 kandiuudistuksen vaikutus aiheesta kiinnostuneiden nuorten hakijamääriin selviää vasta ensimmäisen maisterikurssin valitessa opintosuuntansa vuonna 2025. Tämän lisäksi epävarmuutta luo LUTin ympäristötekniikan opiskelijoiden määrän puolittuminen muutaman vuoden takaisesta luvusta.
Kokonaiskuvassa Lappeenrannasta kuuluu onneksi positiivisia uutisia, paikan vastaanottaneiden opiskelijoiden määrän kasvaessa vuoden 2023 luvuista muutamalla henkilöllä.
Edellisen vuoden kirkkaasti suosituin hakukohde, Aalto-yliopiston englanninkielinen Computational Engineering, on pitänyt kärkipaikkansa vakaasti tilastoissa. Tämä siitäkin huolimatta, että edelliseen vuoteen verrattuna ensisijaisia hakijoita kyseiseen pääaineeseen oli 57 vähemmän.
Tämä vieraskielisten opintosuuntien korkea kysyntä jo kandidaattivaiheessa kertoo paljon alan kehityssuunnista ja mahdollisuuksista. Teknillisten koulutussuuntien levitessä ensimmäistä kertaa uusiin yliopistokaupunkeihin, olisi rakennetun ympäristön alan tärkeä olla kehityksessä kiinni. Esimerkiksi Jyväskylän (2021) ja Itä-Suomen yliopistojen (2023) vastaanotettua ensimmäiset teekkarinsa, ei yksikään uusista hakukohteista ollut suoraan kytköksissä rakennetun ympäristön alaan.
YAMK-tutkintojen suosiossa suurempaa vaihtelua
Siinä missä yliopistotutkintojen hakijamäärät ovat pysyneet verrattain tasaisina, on tilanne toinen alan ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osalta. Suurten kaupunkien yksittäiset hakukohteet luovat poikkeuksen tilanteessa, jossa hakijamäärät pysyvät matalalla tasolla rakennus- ja ympäristötekniikan kohteissa ympäri Suomen.
Tilastot eivät ota kantaa kehityksen juurisyihin, mutta alan tutkintojen houkuttelevuutta pitäisi saada nostettua. Yksi mahdollinen selitys kehitykselle on AMK-insinööritutkinnon suorittaneiden hakeutuminen alan vastaaviin maisteriohjelmiin YAMKin sijaan.
Rakennustekniikan tutkinnoissa on lähes kautta linjan enemmän ensisijaisia hakijoita ympäristötekniikan kohteisiin verrattuna. Ääritapauksena tästä; Savonia-ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan YAMK-tutkinto on lakkautettu kokonaan.
YAMK-tutkintojen houkuttelevuutta verrattuna yliopistotutkintoihin pitäisi kehittää lähitulevaisuudessa kestävien hakijamäärien ja alan elinvoimaisuuden takaamiseksi.
Suosituimmat
Rakentavia ajatuksia alasta: Olemmeko liian kiireisiä kehitt...
Hyvät tavoitteet ja kulttuurin kehittäminen täytyy pystyä arkipäiväistämään osaksi linjaor...